Ensin pelataan ja sitten Saksa voittaa

Monelle varmaan tuttu sananlasku tuo otsikko. Taas on edessä neljän vuoden odotus, kun jalkapallon MM-turnaus hetki sitten päättyi Saksan kultajuhliin, kun joukkue kaatoi finaalissa jatkoajalla Argentiinan 1-0 Mario Götzen 113 minuutilla tekemällä maalilla. Onnittelut Germaanian suuntaan lienevät paikallaan ja vihdoin siitä "sympaattisesta luuseriporukasta", joka vuodesta 2002 on ollut aina MM-mitalipeleissä, mutta jäänyt ilman mestaruutta, tuli mestari. Nyt tuli yhdistyneen Saksan ensimmäinen MM-kulta sen vuonna 1996 voitetun EM-kullan kaveriksi. Joukkueen paitaa toki koristaa tulevaisuudessa neljä tähteä, koska myös Länsi-Saksan saavuttamat kolme mestaruutta lasketaan nykyisen Saksan tilastoihin.

Niin se itse finaaliottelu...Noh jokainen lukija sen varmasti katsoi, joten ei kai siitä sen suurempaa tai seikkaperäisempää tiivistelmää tarvitse kirjoittaa? Tiukkaa ja varovaista peliä molemmin puolin, mutta silti molemmilla oli muutama mallikas paikka jo varsinaisella peliajalla tehdä maali. Saksan paras paikka tuli kulmasta, kun Benedikt Höwedes pääsi puskemaan, tolppa oli tiellä. Argentiina sai rakennettua ehkä useamman vaarallisemman paikan: ainakin Gonzalo Higuainille, Rodrigo Palaciolle ja Lionel Messille siunaantui hyvät maalipaikat, mutta tällä kertaa kukaan heistä ei osunut maalipuiden sisälle. Tuomari Andrea Rizzoli suoriutui mielestäni ottelussa hyvin, mutta muutamaa tilannetta jäin kuitenkin vielä tuoreeltaan pohtimaan. Ensinnäkin toisella puoliajalla Saksan maalivahti Manuel Neuer lanasi aika huolella pallontavoittelutilanteessa Higuainin ja tilanteessa Neuerin POLVI osui hypyn jälkeen Higuainia PÄÄHÄN. Toki Neuer osui samalla nyrkillään palloon ja yleensä noissa tilanteissa puhalletaan vapaapotku maalivahdin eduksi muutenkin. Raju tilanne kuitenkin ja epäilen, että jos kyseessä ei olisi ollut tasatilanteessa ollut MM-finaali, niin olisi saattanut ehkä tulla tuomarilta osoitus kohti rankkaripilkkua. Toisaalta ensimmäisellä puolikkaalla samantyylisessä pallontavoittelutilanteessa Argentiinan toppari Ezequiel Garay osui Saksan Christoph Krameria niin, että jälkimmäinen sai jonkinlaisen tärskyn päähänsä ja joutui siirtymään vaihtoon, joten kaipa nuo tilanteet menivät sitten tasan.

Saksalle siis mestaruus yksittäisellä Argentiinan puolustuksen uinahduksella ja Mario Götzen onnistuneella kuoletuksella kultaa ja Argentiinakin palasi mitalikantaan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1990. Lionel "Leo" Messistä tuli samalla MM-hopeamitalisti, joka kaunistaa hänen jo ennestään pitkää ja kattavaa saavutuslistaansa. Messi itse ei varmasti ole tyytyväinen, eikä pidäkään olla, kun kultaa ja paikka absoluuttisena legendana oli tarjolla ja niin lähellä, mutta siitä huolimatta hieno suoritus. Nyt on suurelle maailmalle näytetty, että peli kulkee varsin mallikkaasti myös maajoukkueessa ja MM-tasolla. Ikää miehellä on kuitenkin vasta 27 vuotta, joten kahdet kisat ehtii vielä hyvin pelata ja toivottavasti seuraavissa kisoissa muillakin hyökkäyspään pelaajilla olisi ruuti kuivempaa, niin koko hyökkäys ei olisi niin suuresti Messin varassa. Toki vihaajat ja vähättelijät ovat varmasti tyytyväisiä Saksan voitosta, niin on edelleen lyömäaseena Messiä vastaan se vanha kommentti "se ei oo voittanu MM-kultaa!". Näissä kisoissa kuitenkin Messi nyt näytti kaikille, että homma kyllä toimii menestyksekkäästi Barcelonan ulkopuolellakin, MM-hopea on upea saavutus ja varmasti alkaa ajan myötä maistua ihan hyvältä. Tällä kertaa Saksa vaan oli sen maalin verran laadukkaampi joukkue, mutta toivottavasti Venäjällä 2018 näemme laadukkaamman ja monipuolisemman Argentiinan.

Kuukauden kisarupeama on nyt ohitse ja päällimmäisenä tunteena on pettymys. Se pettymys ei kuitenkaan ole siitä, että Argentiina tai Brasilia hävisivät viimeiset ottelunsa, vaan se pettymys on sitä, että nyt ne kisat taas loppuivat. Paljon oli nähtävää ja koettavaa, nousi uusia nimiä maailman tähteyteen, kuten esimerkiksi James Rodriguez ja oli yllättäviä menestystarinoita, kuten Costa Rican ja Algerian ennakoitua paremmat menestykset. Fiilikset ovat haikeat, vielä olisin mielelläni katsellut viikon verran kisoja, mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan, valitettavasti. Jalkapallomaailma jää nyt ansaitulle kesälomalle noin kuukaudeksi, kunnes seurajoukkueet puhaltavat kauden 2014-15 käyntiin noin kuukauden päästä. Tästä huolimatta urheilua seuraavan penkkiurheilijan ei tarvitse värjötellä, sillä nyt on hyvät kelit itse harrastaa vaikka jalkapalloa ja lisäksi kesän ohjelmassa on myös yleisurheilun EM-kisat elokuun puolivälissä Sveitsin Zürichissä. Palloilulajien faneja hemmotellaan myös myöhemmin kesällä ja alkusyksystä, kun Suomen koripallomaajoukkue ja lentopallomaajoukkue mittelevät molemmat arvokisoissa! Yleisurheilusta puheen ollen tämä päivä jää myös Suomalaiseen yleisurheiluhistoriaan, kun tänään naisten 100 metrin aitajuoksussa Nooralotta Neziri pinkaisi ensimmäisen kerran alle 13 sekunnin ja uusi SE-tulos on nyt tarkalleen 12,98. Sillekin tässä vielä taputukset ja muistinpa vielä, että Sandra Eriksson paransi myös hurjasti näinä päivinä naisten 3000 metrin estejuoksun SE-tulosta, joten esteitä ja aitoja ylittävät naisjuoksijamme ovat onnistuneet jalkapallon finaaliviikonloppuna myös aivan erinomaisesti!

Tulevaksi kuukaudeksi blogin suhteen ei ole mitään suunnitelmia, mutta viimeistään loppukesästä tai alkusyksystä palaillaan taas tutuin aihein linjoille. Kommenttien mukaan yksilölajeistakin haluaisi osa kävijöistä lukea ja keskustella enemmän, joten katsotaan, mitä esimerkiksi yleisurheilun EM tuo tullessaan. Riippuu ihan omista aikatauluista, kuinka ehtii ennakkoon perehtymään ja niin edelleen, mutta kommentit aiheeseen liittyen on kuitenkin kuultu ja otettu huomioon. Nyt lienee aika penkkiurheilijankin hieman henkäistä, jotta jaksaa sitten palata taas jännittävien kisojen ääreen syksymmällä.

LeBron palaa takaisin

Jalkapallon MM-mitalipelit ovat ovella, mutta tehdään siitä huolimatta pieni hyppäys toisen lajin puolelle. Koripallo on jalkapallon jälkeen itselleni toiseksi mielenkiintoisin palloilulaji ja tämän hetken suurimman tähden siirtouutisesta on siis syytä kirjoittaa pieni uutinen ja kirjoitus.

Koripallomaailman suurin tähti LeBron "King" James on siis tänään uutisointien mukaan vahvistanut, ettei käytä sopimusoptiotaan Miami Heatin kanssa ja palaa takaisin aikaisempaan seuraansa Cleveland Cavaliersiin, jonka ykkösvaraus hän on vuosien takaa. James jätti varausseuransa vapaana agenttina kesällä 2010 suuren mediasirkuksen saattelemana ja hankki itselleen suuren määrän "vihaajia" ja muita antipatiaa tuntevia vastustajia. Ura Miamissa toi kuitenkin 2 mestaruutta ja yhteensä 4 finaalipaikkaa, joten ne mestaruussormukset on nyt hankittu. Henkilökohtaisesti voin myöntää kuuluneeni siihen suureen porukkaan, joka toivoi Jamesin epäonnistumisia, paljolti sen suuren ja osittain mauttomankin mediasirkuksen takia, jonka hän show-miehenä päätti ennen siirtoaan järjestää. Sinällään itse urheilijaa vastaan minulla ei ole mitään.

Cleveland on kyntänyt heikkotasoisemman itäisen konferenssin pohjasakassa nämä vuodet, kun James on ollut poissa ja on sinä aikana onnistunut saamaan 3 ykkösvarausvuoroa, joista onkin kuoriutunut hyviä pelaajia. Kirkkain näistä on jo tähtistatukseen noussut pelintekijä-takamies Kyrie Irving, joka on tarjonnut kotiyleisölleen illasta toiseen nähtävää, vaikka voittoja ei olekaan tullut riittävästi. En tarkkaan nyt muista/tiedä kaikkien viime kaudella Cavaliersissa pelanneiden sopimustilanteita, mutta jos afrikkalaissyntyinen ja brittitaustainen laitahyökkääjä Luol Deng ja nuori sekä lupaava heittävä takamies Dion Waiters onnistutaan pitämään mukana ryhmässä Jamesin ja Irvingin kanssa, niin Cavaliersista tulee sillä samalla hetkellä ainakin ennakoissa yksi itäisen konferenssin suosikeista yhdessä materiaaliltaan leveän Indiana Pacersin kanssa.

Jamesista on puhuttu uutena Michael Jordanina siitä lähtien, kun atleettinen nuorukainen tuli NBAhan parikymppisenä ja osin hän on peliesityksiltään samantyylinen ollutkin, tosiaan atleettinen donkkikone. Kriittisimmät ovat kuitenkin epäilleet ja lytänneet Jamesia, koska hän lähti Miamiin ja muodosti kahden muun supertähden, Dwyane Waden ja Chris Boshin, kanssa ns. "ostoporukan" saavuttaakseen mestaruuksia, kun Jordan taas aikanaan pelasi käytännössä koko uransa Chicagossa ja oli pääarkkitehti siinä, että pohjalla olleesta joukkueesta tuli ensin varteenotettava haastaja Larry Birdin Bostonille ja Bad Boys Detroit Pistonsille ja lopulta kaksi kolmen mestaruuden putkea 1990-luvulla voittanut dynastia. Olin aikanaan Jamesin Miamiin lähdön ja kahden mestaruuden jälkeen samoilla linjoilla, mutta nyt James voi ns. "puhdistaa maineensa" kaikkien silmissä, kun palaa takaisin Clevelandiin. Johdattamalla joukkueen sen ensimmäiseen mestaruuteen hän varmasti sulattaisi monia sydämiä, jopa vihaajien sydämiä, ja pääsisi lähemmäs sitä himoitsemaansa GOAT-nimitystä, joka edelleen on Michael Jordanin nimissä ja harteilla. Jos Miamissa tulleet 2 mestaruutta jäävät ainoiksi, niin tuota GOAT-titteliä James ei koskaan tule saamaan. Tästä huolimatta ensi kauden NBA on mielenkiintoisin vuosiin ja tulen erittäin suurella mielenkiinnolla seuraamaan etenkin Clevelandin otteita. Leikin jo ennen tätä uutisvarmistusta pitkin viime kautta ajatuksella, että "mitäs jos LeBron palaisikin takaisin...Nyt olisi Irving tekemässä peliä ja muutenkin lahjakkaampi ja nuorempi miehistö", joten tulee todellakin olemaan mielenkiintoista seurata, millainen tehoduo ensi kauden aikana kaksikosta LeBron James - Kyrie Irving oikein muodostuu.