Ilmastonmuutoksen takia nykyään ainakaan etelä-suomessa joulun saapumista ei enää huomaa kauniinvalkeasta lumipeitteestä tai kirpakoista pakkaskeleistä, vaan nykyään joulun saapumista voi seurata lähinnä ostoskeskusten mainoksista ja hulinoista sekä seinällä roikkuvasta kalenterista. Joitain tuttuja joulun merkkejä kuitenkin on vielä olemassa, nimittäin UEFAn tutut eurocupien pudotuspeliarvonnat. Tänä vuonna arvonta järjestettiin aika poikkeuksellisesti näin maanantaina, kun yleensä arvonnat ovat olleet alkulohkojen päättymisen jälkeen heti loppuviikosta. Ei kuitenkaan anneta tällaisen pienen kummastuksen vaikuttaa, vaan lähdetään totuttuun tapaan jo tässä vaiheessa ennakoimaan helmikuulla pelattavia pudotuspelejä. Tänä vuonna sattuikin heti ensimmäiselle kierrokselle vastaan viime vuodelta tuttuja pareja, joten hassuttelumielessä voisi jopa kopioida viime vuosien kirjoituksia tähän suoraan, mutta koitetaan nyt saada jotain uuttakin aikaiseksi.
Ennen UCL-ennakoita omistan kuitenkin vielä yhden kappaleen näin jalkapallokirjoituksessa kotimaisen HJK:n upealle Eurooppaliigan alkulohotaipaleelle, joka ainakin lopulta sekä pelillisesti, että tuloksellisesti yllätti itseni positiivisesti. Vaikka ensimmäiset 3 ottelua menivätkin enemmän tunnelmaa haistellessa ja menoon totutellessa, niin lopulta kuitenkin viimeisellä kierroksella HJK:lla oli jopa vielä lohkovoiton mahdollisuudet olemassa. Lisäksi viimeisen 3 ottelun peliesitykset ilahduttivat suuresti, kun HJK lähti rohkeasti pelaamaan ihan pallonkontrollinkin kautta ja jokaisessa ottelussa saatiin aikaan maali tai useampiakin ja muutenkin varsin mallikkaita hyökkäyksiä ja paikkoja. Toivottavasti tulevina vuosina näemme useamminkin HJK:n, ja miksei tietysti vaikka muitakin kotimaisia joukkueita, näissä karkeloissa mukana näin pitkällä. Toivottavasti HJK selviytyisi mukaan taas ensi vuonna suunnilleen samalla miehistöllä, jolloin ei menisi enää otteluita hukkaan totutellessa, vaan siitä lohkovoitosta päästäisiin kisaamaan heti ensimmäisestä ottelusta alkaen.
Ennen ennakoita hyppään vielä myös ampumahiihdon pariin lyhyesti toteamalla, että ompa Kaisa Mäkäräinen aloittanut tyylillä alkaneen maailmancup kauden! Viidestä kisasta kolme voittoa ja kaikissa kisoissa korokkeella, ei voisi paljon paremmin lähteä kausi käyntiin! Toivottavasti kunto ja vire kestää kevään MM-kisoihin asti, jotka pidetään täällä kotisuomessa Kontiolahdella. Viime vuonna Kaisa vei kaikki kolme maailmancup kisaa kotimaastoissaan, joten kunnossa ollessaan ehdottomasti mitalimahdollisuuksia on. Mutta nyt niihin UCL-ennakoihin.
PSG - Chelsea
Jo viime keväältä tuttu pari kohtaa uudelleen. Viime keväänä joukkueet tosin kohtasivat yhtä kierrosta myöhemmin puolivälierissä, jolloin lopputuloksena oli kahden ottelun jälkeen tasapeli, mutta Chelsea jatkoi viimehetkien vierasmaaleilla välieriin. Tänä keväänä meno tuskin muuttuu juurikaan, vaan parissa nähtäneen tasainen ja tiukka vääntö, joka voi hyvin päättyä taas ihan vaikka vierasmaalien vertailuun. Chelsealla voisi arvioida olevan pienehkö etu puolellaan, koska moni joukkueen pelaajista on rutinoitunut pelaamaan juuri näitä "kerrasta poikki" armottomia pelejä ja toki viime keväinen jatkopaikka antanee heille pienen henkisen boostin, jos sellaisella nyt sen suurempaa merkitystä tällaisissa peleissä on.
Taktiselta puolelta ottelupari tuskin sen suurempia yllätyksiä tarjoaa Chelsean Jose Mourinhon lähtiessä mitä todennäköisimmin jälleen liikenteeseen puolustuksen ja vastustajan pelin "tappamisen" kautta. Toki Chelsean voisi nähdä olevan viime vuotta vahvempi, koska nyt hyökkäyksessäkin on laadukkaampia pelaajia kiitos Espanjasta haettujen vahvistusten Cesc Fabregas - Diego Costa. Varsinkin Costa on vähintään luokkaa kovempi ja vaarallisempi pelaaja kuin viime kaudella Chelseassa pelanneet Fernando Torresit tai Demba Bat. Vaan eipä PSG:n materiaalikaan juuri vastustajilleen kalpene ja kyllähän täydessä kunnossa oleva Zlatan Ibrahimovic on vielä Costaakin kokonaisvaltaisempi pelaaja, joka pystyy vaikka yksin olemaan ratkaisijana. PSG:n puolustus on toki myös ainakin paperilla samaa tasoa, mutta kysymys onkin siitä, onnistutaanko se organisoimaan yhtä hyvin. Paperilla joukkueet ovat viime vuoden tapaan hyvin lähellä toisiaan, mutta valmennus on Chelsean etu tällaisissa otteluissa, mutta riittääkö se sitten, se nähdään. Vai saako PSG valjastettua "kostomielialan" viime kevään tappiosta ja käyttämään sitä hyväkseen ja voittoon? Tiukka pari, jonka todennäköisesti Chelsea vie minimimarginaalilla kokemuksensa kautta.
Manchester City - FC Barcelona
Toinen viime kaudelta tuttu pari, vieläpä samasta vaiheesta. "Yllättäen" ja "jännästi" toisen kerran peräkkäin Barcelona sai vastaansa sen kovimman mahdollisen arvan. Viime keväänä homma ratkesi jo ensimmäisessä osassa, kun Barcelona vei vieraissa 0-2 ja lopulta yhteensä 4-1. Tämän kevään peliä on tässä vaiheessa vaikea ennakoida, kuten tuntuu muutenkin olevan "euro-cityn" pelien laita, kun tältäkin syksyltä on näyttöä niin kotitappiosta Moskovalle ja voitosta Bayernia vastaan. Cityn peli on ollut todella paljon Sergio "Kun" Agüeron varassa, joka on nyt ilmeisesti tammikuulle asti ainakin sivussa. Mikä on sitten miehen vire palattuaan pelikuntoon. Maaleja Cityn on kuitenkin pystyttävä Barcelonaa vastaan tekemään ja samalla pitäisi saada puolustus organisoitua pitäväksi ja kurinalaiseksi, joka ei välttämättä aina ole niin helppoa. Tältäkin syksyltä on näyttöä siitä, kuinka esim. Yaya Toure tai Samir Nasri eivät ole olleet kovin kiinnostuneita aina siitä puolustamisesta ja Barcaa vastaan sitä kiinnostusta pitää löytyä.
Barcelonan syksy on ollut vastaavasti kaksivaiheinen. Puolustus on pitänyt muutamaa poikkeusta lukuun ottamassa jopa ennätysmäisen hyvin, mutta muutama 0-0 tasapeli on tullut liikaa. Puolustuksen varaan on toki hyvä aina laskea ja itse palloa pitämällä vastustaja ei ainakaan pääse maaleja tekemään. Todennäköisesti sama idea tulee olemaan Cityäkin vastaan keväällä, vaikka valmentaja onkin viime kaudesta vaihtunut. Barcelona pitänee palloa ja pyrkii väkisin hakemaan ne tarvittavat paikat joko syöttöpelin kautta tai superhyökkäyskolmikon Neymar - Messi - Suarez oivallusten kautta. Toisaalta City on sen verran vaarallinen vastustaja, ettei olisi lainkaan yllättävää, jos Barca lähtisi ainakin ensimmäiseen osaan jonkinlaisella 4-4-2-muunnelmalla, jolloin hyökkäystriosta yksi pelaaja jää penkille.
Ennakkoon toki toivoisi, että viime kevät toistuisi tämän parin osalta, mutta ei se vaan niin yksinkertaista ole. Barcalla toki on vieraissa alottavana jälleen hyvä mahdollisuus "ratkaista" pari hakemalla voitto, mutta City on osoittanut esim. Bayernia vastaan, että sen taito riittää kyllä voittamaan näitä superjoukkueitakin, jos kaikki osuu kohdilleen. Barcan kannattajana toki uskon ja luotan siihen, että Barcan rutiini ja pelityyli riittää jatkopaikan ottamiseen.
Bayer Leverkusen - Atletico Madrid
Leverkusen oli pitkään jopa kiinni "kuolemanlohkon" voitossa, mutta jäi lopulta kakkoseksi, mikä poiki lopulta suhteellisen kovan arvan, vaikkei kovinta mahdollista kuitenkaan. Atletico on kuitenkin monien puheiden mielestä ehkä "ärsyttävin" vastustaja fyysien ja äärimmäisen hyvin organisoidun pelityylinsä takia ja välttämättä Leverkusenilla ei hyökkäysmateriaali riitä aukaisemaan Atleticon puolustusta. Atleticon puolustus on ollut vaikea avattava niin Barcelonalle kuin myös Real Madridille, joiden hyökkäys on kuitenkin ainakin paperilla huomattavasti kovempaa valuuttaa kuin Leverkusenin oletusnelikko Son - Calhanoglu - Bellarabi - KieBling. Toki Leverkusen on saksalaiseen tapaan myös hyvin organisoitu ja otteluparista voi ennakoida tiukkaa, mutta en usko Leverkusenin jatkomahdollisuuksien olivan kovinkaan suuret.
Atletico menetti viime kauden jälkeen kaksi kovinta pelaajaansa, eli Thibaut Courtois'n ja Diego Costan, mutta selvitti pientä alkukakomista lukuun ottamatta oman alkulohkonsa melko vaivattomasti, vaikkei mitään suurempinumeroisia voittoja nähtykään. Varsinkin hyväin organisoidut ja kurinalaiset otteet organisoitua Juventusta vastaan ovat sellainen seikka, joiden perusteella asettaisin Atleticon tässä ennakkosuosikiksi, mikäli molemmat joukkueet pääsevät otteluihin likimain parhailla kokoonpanoillaan. Mario Mandzukic - Antoine Griezzmann - Arda Turan on kuitenkin sellainen erilaisia mahdollisuuksia tuova kolmikko, joka onnistunee vähintään kerran - pari Leverkusenia vastaan ja mikäli puolustus pitää omassa päässä totuttuun malliin, pitäisi Atleticon jatkopaikka olla 1-2 maalilla todennäköisin tulos.
Juventus - Borussia Dortmund
Melkoinen vastakohtien pari siinä mielessä, että Juventus on ollut viime vuosien tapojensa mukaan melkoisen vakuuttava kotimaansa Serie A:ssa, kun taas Dortmundilla on ollut todella vaikeaa Bundesliigassa. Toinen vastakohta on se, että vastaavasti joukkueiden meno oli myös alkolohkoissaan päinvastaista, kun Juventus joutui taistelemaan tosissaan niin Olympiakosta kuin Malmöä vastaan saavuttaakseen kakkospaikan. Dortmund vastaavasti kotimaan vaikeuksista huolimatta varmisti jo hyvissä ajoin jatkopaikkansa alkulohkostaan, eikä lohkovoittokaan ollut lopulta uhattuna juuri missään vaiheessa.
Sinällään pari on vaikea ennakoitava näin kirjoitushetkellä, koska esim. juuri Dortmundilta odotetaan koko ajan sitä piristystä, joka toisi esille sen menneinä vuosina tutuksi tulleen vauhdin ja tehokkuuden. Toisaalta Dormundin loukkaantumissuman loppumista odotellaan myös, jonka ratkeamisella tuleekin olemaan suuri vaikutus tähän pariin. Juventus on kotimaassaan tottunut suurelta osin siihen, että se saa jopa melko rauhassa pitää palloa, koska sen keskikentän keskustassa on jopa ylimäärä huippupelaajia sitä varten, koska kunnossa ollessaan nelikko Pirlo - Pogba - Vidal - Marchisio ei edes mahdu kerralla kentälle. Mikäli Dortmund saa edes suurimman osan parhaistaan kentälle, tulee Juventus kohtaamaan suurella todennäköisyydellä kovaa prässiä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita, joihin se ei välttämättä ole tottunut, eikä välttämättä edes pysty valmistautumaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tällaisen suunnan vaihdot ja epämukavuusalueelle joutuminen voi olla todellista myrkkyä joukkueen puolustukselle, jota ei ehkä voi ihan nopeimmaksi sanoa. Lisäksi yleensä keskikentän pohjalta peliä rakentava Andrea Pirlo ei ole puolustussuuntaan, varsinkaan nopeuden suhteen, kovinkaan vakuuttava. Epäilen myös Juventuksen valmentajan Massilimiliano Allegrin kykyä, tai edes halua, lähteä muuttamaan Juventuksen muuten melko hyvin toimivaa peli-ideaa. Dortmundin nykytilanteeseen peilaten olisi aika helppoa laittaa Juventus suosikiksi, mutta tilanne voi olla helmikuussa täysin erilainen ja lisäksi mikäli europaikat ovat jo Dortmundilta kotimaassa karanneet, laittaa joukkue varmasti kaikki panokset näihin peleihin. Oletan Dortmundin alkukauden vireen perusteella Juventuksen lähtevät pienoisena suosikkina pariin, mutta en lähde arvioimaan tilanteesta johtuen, riittääkö se jatkopaikkaan.
FC Schalke 04 - Real Madrid
Schalke arvottiin "yllättäen" jälleen Real Madridia vastaan vähän samaan tapaan kuin se on viime vuosina toiminut useampaan otteeseen "pisteautomaattina" Chelsealle alkulohkoissa. Saksalaiset selvisivät juuri ja juuri jatkoon Sportingin ja Mariborin edeltä alkulohkostaan, eikä kotimaassakaan ole kovin ruusuisesti pelit sujuneet syksyn aikana. Joukkuetta valmentaa kirjoitushetkellä Roberto "bussikuski" Di Matteo, jonka suurimmat valmentajasaavutukset ovat tulleet juuri "organisoidun puolustuspelaamisen" kautta, mutta Schalkessa ei ole tästä ollut tämän syksyn aikana juuri mitään näytteitä. Joukkueesta löytyy kyllä muutamia ihan maailmanluokankin pelaajia, etupäässä Klaas-Jan Huntelaar, Jefferson Farfan ja Benedikt Höwedes, mutta materiaali ei millään riitä taistelussa Real Madridia vastaan.
Real Madrid taas on alkusyksyn muutaman yskähtelyn jälkeen ollut vahvassa vireessä ja maaleja on syntynyt. Mikään tekijä ei viittaa kirjoitushetkellä siihen, että tahti niin kovasti hyytyisi, että Schalkesta voisi tulla uhkaaja Realin jatkopaikalle. Todennäköisesti ottelupari ratkeaa jo ensimmäisessä osassa Realin takoessa 3-4 vierasmaalia Gelsenkircheniläisten pömpeliin ja loppuaika voidaankin sitten säästellä. Harmi, ettei Real saanut vastaansa Cityä(tai PSG:tä) ja Barcelonalle sattunut Schalkea...
Shakhtar Donetsk - Bayern München
Ensitietojen mukaan nämä joukkueet kohtaavat nyt ensimmäistä kertaa toisensa. Kovin suuria pelillisiä mahdollisuuksia itä-ukrainalaisille ei tässä vaiheessa uskalla povata, vaikka joukkueessa pelaakin Ukrainan maajoukkuetason pelaajia ja hyökkäyksestä löytyy brassitaitoa esim. Luiz Adrianon ja Bernardin muodossa. Oman mausteensa pariin voi toki tuoda mahdollinen "arvaamaton" tai saksalaisille uusi ilmasto ja lisäksi tämän parin ylle laskeutuu se maailmanpoliittinen jännitys, kun muistamme, miten räjähdysaltis tilanne on Ukrainassa. Shakhtarin täytyy laittaa toiveensa siihen, että puolustus pitää ja alkulohkossa varsin kovassa maalivireessä ollut Luiz Adriano pystyisi viimeistelemään ja laittamaan Bayernin "ahtaalle" ennen kuin joukkue pallottelee pari vierasmaalia.
Josep Guardiola ei varmasti omasta pelifilosofiastaan luovu ja Bayern tulee pitämään palloa ja sitä kautta sahaamaan vastustajan puolustusta auki, todennäköisesti onnistuen siinä riittävän monta kertaa. Tarvittaessa Robert Lewandowski pystyy fyysisenä pelaajana taistelemaan boksissakin ja tekemään "räkämaalin" tai pari, mikäli Bayernin syöttökombinaatiot eivät pure odotetulla tavalla. Todennäköistä on kuitenkin, että Bayern tekee pari - kolme maalia jo vieraissa, eikä jätä toiseen osaotteluun suuriakaan panoksia, ellei sitten Ukrainaan satu helmikuussa kylmät olot ja lumisadetta...
Arsenal FC - AS Monaco
Arsenal otti jo totuttuun tapaan lohkokakkosen paikan ja sitä kautta pelioikeuden kevään ensimmäiselle kierrokselle. Tällä kertaa se tosin onnistui arpaonnensa kanssa ja vältti Bayernin, Barcelonan ja Real Madridin kaltaiset joukkueet ja sai vastaansa Välimeren rannalta Monacon. Monacoa tosin ei sovi aliarvioida, koska se selvitti erittäin vaikean alkulohkonsa voittajana, johon sisältyi vaikeita pelejä Venäjällä ja Portugalissa. Joukkueen jatkopaikka ei toki tullut mitenkään tehokkaan tai äärimmäisen tyylikkään pelin kautta, mutta puolustus piti ja joukkue päästikin koko alkulohkojoukkueista vähiten maaleja, tasan yhden. Monaco voi myös olla Arsenalille erittäin vaikea vastustaja fyysisyytensä kautta, kun joukkueesta löytyy Ricardo Carvalho, Jeremy Toulalan, Charles Kondogbia ja niin edelleen ja vastaavasti Arsenalilta tuntuu varsinkin keskikentältä puuttuvan sellainen oikea likaista työtä tekevä pohjan pelaaja. Lisäksi Monacon kärjessä pelaa Dimitar Berbatov, jolle Arsenalia vastaan pelaaminen on ennestään tuttua.
Arsenal voi toki onnitella itseään arpaonnesta, mutta todellakaan mihinkään henkseleiden paukutteluun ei ole varaa. Joukkue huutaa lisää laadukkaita keskuspuolustajia ja keskikentän pohjalle fyysistä preesenssiä, koska Mathieu Flaminin taso ei vaan riitä. Jos Arsene Wenger onnistuu tammikuun siirtoikkunasta vahvistuksia hankkimaan, nousevat Arsenalin osakkeet tässä parissa huomattavasti ylemmäs, mutta mikäli vahvistukset jäävät saamatta, voi Arsenalin jatkopaikan tavoittelusta tulla yllättävänkin hankalaa. Monacolla kun ei ole mitään ongelmia lähteä pelaamaan puolustuksen kautta ja sillä on kuitenkin tarpeeksi ratkaisuvoimaa vastahyökkäyksistä ja erikoistilanteista. Tämän parin ennakointi menee samaan koriin tuon aikaisemman Juventus - Dortmund - parin kanssa, jossa voimasuhteet voivat vielä tässä ennen helmikuuta muuttua suurestikin. Arsenalin voisi olettaa toki jopa nykyisellään olevan vähintään pieni ennakkosuosikki tässä, mutta eipä Monacon jatkopaikka olisi ensimmäinen kerta, kun "parempi joukkue putoaa jatkosta".
FC Basel - FC Porto
Täytyy tämän parin kohdalla vähän brassailla tuolla Baselin jatkopaikalla, kun muistan alkulohkoennakkoja kirjoitellessani maininneeni Baselin olleen vaikea vastus viime vuosina niin Chelseaa kuin ManUakin vastaan ja "mahdollinen kanto kaskessa Liverpoolin jatkopaikalle". Osuin iljettävän hyvin oikeaan. Liverpoolin syksy on ollut melko kammottava niin tuloksellisesti kuin pelillisestikin, joten Baselia täytyy tässäkin vielä lähestyä hieman varoen, mutta ei huono joukkue silti päihitä Liverpoolia alkulohkossa. YLE näytti koko kansalle jälkimmäisen pelin ja sen perusteella voi ainakin sanoa, että sveitsiläiset olivat melkoisen hyvin organisoituja ja hyökkäyksestäkin löytyi juonikkuutta, vaikka joka vuosi joukkue tuntuu menettävän ne parhaat pelaajansa, kuten kävi aikanaan Xherdan Shaqirin ja Mohamed Salahin kohdalla. Vaikkeivat Baselin pelaajien nimet monelle varmaan vieläkään soita mitään kelloja, niin tästä huolimatta joukkue on vaarallinen.
Porto selvitti alkulohkonsa voittajana sen suuremmitta ongelmitta ja on tämän parin nimekkäämpi osapuoli kiitos Jackson Martinezin, Ricardo Quaresman, Ibrahim Brahimin, Juan Quinteron ja kumppaneiden. Joukkue varmasti onnittelee itseään arvontatuloksen pohjalta, koska vastaan olisi voinut tulla myös PSG:n, Man Cityn tai Arsenalin kaltaisia joukkueita, mutta ei joukkueen taso kuitenkaan Baseliin verrattuna niin paljon kovempi ole, että varaa olisi tuuletella. Nyt jää sitten nähtäväksi, onko Porton miehistö tarpeeksi organisoitu, toimiva ja taitava, jotta se saa avattua Baselin puolustuksen Liverpoolia paremmin. Baselille jatkopaikka on varmasti lähes kuin mestaruus, mutta tuskin sekään mitenkään kylläinen on. Porto lähtee materiaalinsa ja lohkovoittonsa kautta tähän suosikkina, mutta jos Baselin "hurmos" jatkuu vielä keväällä ja kotiyleisö siivittää sen ensimmäisessä osassa voittoon, niin tässä muhii potentiaalinen yllätys. Ennakolta Porton pitäisi jatkaa 1-2 maalin voitolla.
