Joulun pyhät ovat nyt takana ja vuoden suurin kulutusjuhla alkaa olla ohitse. Tämän innoittamana ajattelin nyt julkaista tällaisen fanituskuluttamista koskevan kirjoitelman, jota on pohtinut mielessäni jo jonkin aikaa. Lapsena ja nuorena sitä unelmoi aina virallisista fanituotteista ja suosikkipelaajien paidoista, mutta silloin niiden hankinta oli kovin paljon hankalampaa, koska globaalit nettikaupat eivät vielä olleet yleistyneet. Toinen tekijä oli myös se, että niitä tuotteita saadakseen olisi pitänyt pystyä vakuuttamaan vanhemmat ostamaan niitä kalliita tuotteita.
Aikuisuuden ja sen oman pankkitilin saldon kasvattamisen jälkeen tähän aikaisempaan unelmaan ja nykyiseen harrastukseen on pystynyt sijoittamaan hieman enemmän. Aikuistumisen ja täysi-ikäisyyden jälkeen sitä on pystynyt keräämään jo ihan mukavan määrän kaikenlaista kivaa fanituotetta. Kyllähän sitä edelleenkin pohtii ennen tilaamista, kannattaako tai raaskiiko sitä sijoittaa sata euroa värikkääseen kankaaseen, jonka selässä on numero ja nimi. Nykyään tuollaisia sijoituksia tulee tehtyä noin parin vuoden välein. Jotain niin kovin hienoa siinä vaan on, kun voi kesähelteillä omissa jalkapallotreeneissä pukeutua suosikkijoukkueensa tai -pelaajansa paitaan ja kuvitella hetken aikaa olevansa parempi pelaaja kuin onkaan. Lisäksi keräily on hauskaa ja aika ajoin omia paitoja katsellessa sitä ikään kuin matkaa takaisin ajassa muistelemaan niitä vuosia, kun aikaisemmat suosikkipelaajat pelasivat. Sitä huomaa muistelevansa heidän upeita suorituksiaan ja niitä tunteita, joita ne suoritukset ovat silloin tuoreeltaan aiheuttaneet. Vanhat paidat ja tuotteet herättävät muistoja ja osa niistä on edelleen itselle tärkeitä, jopa eräänlaisia aarteita. Niihin on pinttynyt suuri määrä erilaisia muistoja ja omia kokemuksia.
Jos puhutaan virallisista tuotteista, niin historia ja määrä niiden kanssa ei vielä ole mikään älyttömän suuri. Oma ihan ensimmäinen virallinen jalkapallopaita on viime vuosikymmenen puolelta, taisi olla kevät 2007, jos ihan oikein muistan. Löysin silloin erään kotimaisen verkkokaupan, joka välitti turvallisin maksutavoin tuollaisia tuotteita ja päätin tilata yhden erityisen paidan, paidan joka on edelleenkin itselle se suurin ja tärkein. Tosin nykyään käytöstä jo niin nuhraantunut, että se on jäänyt vain henkariin kunniapaikalle roikkumaan. Kyseessähän on, tietenkin, FC Barcelonan sinipunainen pystyraita, jonka selässä komeilee numero 10 ja nimenä Ronaldinho. Se on edelleenkin oma aarteeni. Kaupan käynti tuon liikkeen kanssa oli niin helppoa, että sittemmin olen sieltä tilannut kaikki jalkapallopaitani, joita on kertynyt jo noin kädellinen. Toinen ostokseni taisi olla kesän 2008 EM-kisojen aikaan, kun tilasin Englannin punaisen maajoukkuepaidan, painatus on numero 4 ja nimenä Gerrard. Tuon jälkeen vuosikymmenen vaihteessa tuli pieni hollantilaispiikki ja tilasin Hollannin maajoukkueen paidan numero 10 painatuksella Sneijder ja ensimmäisen ja tähän mennessä ainoan valioliigapaitani, kun liljanvalkea Tottenhamin numero 11 Van Der Vaart saapui kokoelmiin. Sittemmin monipuolinen Cesc Fabregas palasi muutamaksi vuodeksi takaisin Barcelonaan, joten taisi olla kevät 2012, kun toinen sinipunainen pystyraitapaita numerolla 4 ja nimellä Fabregas liittyi kokoelmiin. Viimeisin ja tällä hetkellä eniten käytössä kesäisin oleva paita on kesältä 2014 MM-kisojen ajalta, kun kauniin keltainen Brasilian numero 10 nimellä Neymar Jr on paljon päällä. Sain hyvän yksilön, koska paita on edelleen kahden kesän ja useamman kymmenen pesukerran jälkeen kuin uusi.
Jalkapallopaidoista täytyy sanoa vielä sen verran, että kesäisin niiden käytössä on myös materiaaliset puolensa. Suurin osa paidoistani on Niken, mutta löytyy myös yksi Umbro ja Puma ja täytyy sanoa, että Niken käyttämä DriFit-tekniikka on kesähelteillä todella mukava päällä. Paidat ovat siis tätä ns. "teknillistä kuitua", joka hengittää ja on paljon kevyempää kuin tavallinen puuvilla, jota normaaleissa t-paidoissa käytetään. Näin ollen noiden paitojen pitäminen päällä yleensäkin helteellä on paljon mukavampaa ja vähemmän hiostavaa. Helteillä tulee siis usein pukeuduttua shortseihin ja johonkin pelipaitaan ihan myös mukavuuden nimissä. Muillekin suosittelen "teknillisiä paitoja" kesiksi, jos hikoaminen tuntuu olevan ongelma!
Jalkapallopaidat eivät toki ole ainoa fanituksen kohde, vaan myös talvisin täytyy pipolätkää pelatessa olla jonkinlainen paita vetää nuhruisen takin päälle! Itse asiassa lätkäpaidat ovat syy sille, että aikoinaan tällaisista jutuista kiinnostuin. Joskus pikkunaskalina, olin varmasti vielä ala-asteen viimeisillä luokilla, tuli silloisen kotipaikkakunnan jääkiekkokaukaloilla nähtyä "iso poika" lämimässä kiekkoa, jolla oli päällään todella, todella hieno musta Boston Bruinsin pelipaita numerolla 77 ja nimellä Bourque. Kyseessähän oli siis tietenkin Ray Bourque, yksi NHL:n suurimmistä legendoista ja NHL-historian tehokkain puolustaja kautta historian. Olin todella kateellinen, olisin halunnut samanlaisen. Siitä vieri aikaa eteenpäin varmaan vuosikymmen ennen kuin ensimmäiset lätkäpaitani sain hankittua. Se oli aikaa viime vuosikymmenen lopulla ja ensimmäiset futispaidat oli jo ostettu, kun tilasin Jokereiden fanikaupasta Jokereiden fanipaidan. Selkään valitsin numeron 51 ja nimeksi Filppulan. Palo kuitenkin veti kohti niitä upeita ja virallisia NHL-paitoja ja lopulta sain sellaisenkin, kun sain erään urheilukaupan kautta tilattua Reebokin varastolta Ruotsista sellaisen. Olin aika myöhään jo vuoden vaihteen jälkeen liikkeellä, joten vaihtoehdot eivät olleet kovin laajat. Sain kuitenkin yhden suosikkipelaajani paidan, kun postissa tuli turkoosi Atlanta Thrashersin numero 17 nimellä Kovalchuk. Muistan ne katseet silloin ensimmäisillä kerroilla sen paidan kanssa, kun taisin silloin olla se ainoa kulmakunnan kundi, jolla oli virallinen NHL-paita päällä. Silloin minä ja minun paitani oli se, joita muut katselivat. Noilla kahdella paidalla mentiin useampi talvi, mutta sitten alkoi tulla eteen se fakta, että Teemu Selänne oikeasti kohta lopettaa! Oli syksy 2011 ja silloin päätin uuden kauden alkaessa, että nyt se paita pitää tilata ja niin sen tuttua reittiä tilasin ja sain. Henkarissa kunniapaikalla komeilee tälläkin hetkellä musta Anaheim Ducks numerolla 8 ja Selänteen nimellä. Se on toinen aarteeni. Viimeisin paitahankintani sijoittuu tälle joululle, kun sain tutusta nettikaupastani infokirjeen, jossa ilmoitettiin, että nykyään heiltä saa lätkäpaitojakin. No pitihän sinne mennä selailemaan, kun kirjeessä oli mukana alennuskoodit ja kaikki! Tilasin itselleni joululahjaksi uuden paidan tämän talven pipolätkärientoihin. Kuten aikaisemmin sanoin, ensimmäinen näkemäni virallinen paita oli se klassinen numero 77 Bourque ja olen jo hetken aikaa ollut sitä mieltä, että hyökkäävä pakki voisi olla kiva paita itselle. Pipolätkässä kun usein tulee sillä tyylillä pelattua...Näin ollen uudeksi paidaksi valikoitui hyvinkin epäisänmaallisesti Ottawa Senatorsin numero 65 Erik Karlssonin nimellä. Puolustuksekseni on sanottava heti, että valikoima oli aika rajattu, enkä ollut Crosbysta, Malkinista, Datsyukista tai Kopitarista kiinnostunut! Muutenkin on sanottava, että olen tykännyt ja seurannut Karlssonin otteita jo muutaman vuoden, koska hän tuo niin elävästi mieleen sellaiset legendat kuin Ray Bourque ja Paul Coffey, joita fanittelin aikanaan pikkumuksuna. Vielä eivät ole ulkojäät tänne etelä-suomeen asti ehtineet, joten kirjoitushetkellä en osaa vielä sanoa, millaista pahennusta tuo uusi paita aiheuttaa, kunhan pääsen sitä käyttämään :D
Sellainen on siis tähänastinen tarina omista fanituotteista ja fanituksen kohteista. Ajattelin sen nyt teidän kanssanne tässä jakaa, vaikka arvaan kyllä, että varsinkin viimeisin hankintani varmaan kirvoittaa jos jonkinlaista kommentointia :D Toisaalta ehkä saatan saada jonkun positiivisen kommentin tuosta Gerrardin paidastakin joltain kirjoittajalta, ehkä. Muutenkin olisi mukava kuulla, onko muilla lukijoilla samankaltaisia harrastuksia tai keräilykohteita. Harva varmaan on samassa määrin sijoittanut rahaa paitoihin tai muihin tuotteisiin, mutta ehkä jollakin on joku kiva tarina kerrottavanaan jostain yksittäisestä pelipaidasta taikka tuotteesta? Tämän kirjoituksen kommenteissa voidaan mennä muutenkin löyhästi eteenpäin ja keskustella fanittamisesta yleensäkin, jos siitä saa aikaiseksi paremmin juttua. Tämän kirjoituksen pohjalta on nyt hyvä paketoida vuosi 2015 ja siirtyä hiljalleen kohti uutta alkavaa vuotta. Kiitokset lukijoille ja kommentoijille kuluneesta vuodesta!
tiistai 29. joulukuuta 2015
maanantai 14. joulukuuta 2015
Tuttuja pudotuspelipareja
Joulu on kohta jo ovella ja se on yleisesti merkki siitä, että syksyn europelit ovat seurajoukkuejalkapallossa ohitse ja on aika arpoa kevättä silmällä pitäen UCL-neljännesvälieräparit. Viime vuosina arvontapäivä on hieman vaihdellut ja tänä vuonna homma hoidettiin näin maanatai-iltapäivänä mukavasti uusi viikko aloittaen. Tulosten perusteella näemme jälleen pari uusintaa menneiltä muutamilta vuosilta ja vastineeksi myös muutaman uuden parin, jotka takaavat myös sen, että aikanaan kahdeksan parhaan joukossa nähdään yllättäviä ja uusia nimiä.
Alkulohkot saatiin tosiaan päätökseen viime viikolla ja lopulta niiden perusteella muutama yllätyskin. Sellaisiksi on kai luettava varsinkin Manchester Unitedin jääminen lohkossaan kolmoseksi ja näin ollen sen europelien jatkuminen keväällä sitten UEL:n(eurooppaliiga) puolella. Toki erityismaininnat alkulohkoista ansaitsevat myös Dynamo Kiovan jatkopaikka ja erityisesti piskuisen ja valtaosalle tuntemattoman belgialaisen Gentin jatkopaikka. Viimeiseksi mainittu nappasi tosiaan heti jatkopaikan ja teki suorituksen, johon UCL-karkeloissa liki joka vuosi mukana ollut Anderlecht ei pystynyt aikoihin. Arpaonni oli myös belgialaisten kannalta suosiollinen, joten ehkäpä joukkueen järjestämät yllätykset eivät vielä loppuneetkaan tämän kauden osalta syksyyn.
Jo totutuksi tulleeseen tapaan otetaan ja nyt heti arvontojen jälkeen pienimuotoinen ennakkokatsaus tuleviin ottelupareihin, vaikka itse pelipäivät odottavatkin kahden kuukauden päässä sydäntalvisessa helmikuun puolivälissä. Tuona aikana ehtii toki tapahtua vielä mahdollisesti paljon erilaisia asioita: voi tulla loukkaantumisia, muutama joukkue on tällä hetkellä tilanteessa, että valmentajakin voi ehtiä vaihtua tuona aikana, eikä sovi myöskään unohtaa tammikuun siirtoikkunaa, jonka aikana jonkinlaisia muutoksia voi tapahtua. Näistäkin seikoista huolimatta ennakoidaan jo nyt tilannetta mahdollisuuksien mukaan olettaen, että yhdessäkään mukana olevassa joukkueessa ei mitään aivan mullistavia uudistuksia tulevien kuukausien aikana tapahdu. Lähdetään vähän ennakoimaan sitä, millaisia otteluita voisi olla keväällä luvassa ja pohditaan, millaisia taktisia nyansseja voisi olla luvassa. Pyritään totuttuun tapaan saamaan esille jokaisesta joukkueesta edes jotakin ja pohtimaan, millainen voisi olla otteluparin todennäköisin lopputulos.
Gent - VfL Wolfsburg
Belgialaisseura jo tuossa edellä mainittiinkin ja yllättäjä onkin varmasti tyytyväinen arvontatulokseensa, jonka ansioista se onnistui välttämään Euroopan suurimmat megaseurat. Myönnän rehellisesti, etten kovinkaan tarkasti ehtinyt joukkueen alkulohkotaivalta seuraamaan, eikä vieläkään joukkueen miehistöstä itselleni nouse esiin ketään sellaista yksittäistä nimeä. Lisäksi pohdin vielä tässä kohtaa, kuinka paljon joukkueen jatkopaikkaan vaikuttivat Valencian ja Lyonin alennustilat ja kuinka suuri prosentti oli joukkueen ns. "omaa hyvyyttä". Tästä huolimatta kuuden ottelun jälkeen ne jatkavat, jotka sen ansaitsevat, eikä oteta belgialaisilta mitään pois. Itse otteluparia silmällä pitäen olen sitä mieltä, että belgialaiset lienevät hieman liian kovassa paikassa tässä vaiheessa, mutta ei lytätä mahdollisuuksia tyystin. Joukkue aloittaa pelit kotonaan ja sieltä hyvän tuloksen kaapimalla voi toiseenkin osaan jäädä vielä jännitettävää.
Wolfsburg taasen onnistui vääntämään väkisin lohkovoiton "ympäripyöreästä kuolemanlohkosta", jonka nelikko pelasi erittäin paljon ristiin otteluitaan. Vaikka joukkue Kevin De Bruynen menettikin kauden alussa, niin ainakin alkulohkossa Julian Draxler osoittautui tarpeeksi hyväksi korvaajaksi. Viimeisimmät näytöt häneltä muistamme varmasti päätöskierrokselta ManUa vastaan, kun muutama näppärä neppaus avasi koko silloin vielä valioliigan pitävimmän puolustuksen kuin purkinavaaja sardiinipurkin. Muutenkin Wolfsburgin miehistö on sen verran tasokas, ettei sillä pitäisi olla mitään ongelmia kontrolloida peliä Gentiä vastaan, mutta aavistuksen hidas topparikaksikko Naldo - Dante voi olla ongelmissa, jos belgit pääsevät nopeisiin vastahyökkäyksiin. Erikoistilanteet ovat myös varmasti saksalaisten vahvuus, varsinkin jos sveitsin Ricardo Rodriguez on terveenä. Hänen vasurinsa on vaarallinen. Kaikenkaikkiaan otteluparin kannalta toivon, että Gent onnistuu hyvin kotonaan, jotta toiseenkin otteluun jää jännitystä, mutta kyllähän Wolfsburgin tämä pari pitäisi parilla kolmella maalilla hoitaa ja mennä jatkoon.
AS Roma - Real Madrid
Ikuisen kaupungin punaisempi ylpeys tekee tälle kaudelle jo toisen matkan Espanjan suuntaan, kun nyt tulee reissu Madridiin. Alkulohkossa joukkue kävi Barcelonassa ottamassa kuokkaan 6-1. Muutenkin se alkulohkotaival oli erittäin vaikea ja jatkopaikka tuli minimaalisella erolla keskinäisten otteluiden perusteella. Taisipa joukkue olla erittäin lähellä ennätystä lunastaessaan jatkopaikan vähillä pisteillä ja erittäin negatiivisella maalierolla. Toki on hyvä muistaa, että joukkueella oli myös paljon loukkaantumisia. Periaatteessa ihannetilanteessa Romalla kuitenkin voisi jopa tässäkin parissa olla mahdollisuutensa, jos parhaat pelaajat saadaan keväällä kentälle ehjinä ja hyvässä kunnossa. Maalivahtiosasto on ihan ok-tasoa ja puolustuksessakin on tekijämiehiä ja iljettävyyttä Kostas Manolasin muodossa. Keskikentällä Daniele DeRossi ja Radja Nainggolan tekevät kyllä tarvittaessa vastustajan pelinrakentelusta epämiellyttävää ja kärjessä on kokoa ja vauhtia Edin Dzekon ja Gervinhon muodossa noin esimerkiksi. Lisäksi jos Francesco Totti sattuu olemaan kunnossa, niin hänkin voi vielä yksittäisessä ottelussa taikoa vaikka kanin hatustaan. Roman mahdollisuudet ovat kuitenkin realistisesti ajateltuna ohuet ja vaativat monen sattuman osumista kohdilleen samaan aikaan.
Toisaalta eipä se Real Madridkaan ole ollut ihan niin pelottava syksyllä kuin joukkueen kokoonpanon nimet ensivilkaisulta näyttävät. Maaleja kyllä syntyi alkulohkossa pienempiä vastaan, mutta jo PSG meinasi olla ylitsepääsemätön este. Edelleenkin pelissä näkyy herpaantumista ja liian suuria etäisyyksiä linjojen väleissä ja usein kuviin on ikuistettu sellainen 4-2-4-tilanne, jossa puolustuslinjan edessä on kaksikko Toni Kroos - Luka Modric ja heidän edessään vastustajan linjojen puristuksissa seisoskelee hyökkäysnelikko ja aikaisemmalta kaksikolta odotetaan jotain taikatemppuja tilanteiden luomiseksi. Tämä ajatus ei ole toiminut kovempia joukkueita vastaan ja sen takia pistemenetyksiä kotoisessa liigassa onkin jo kertynyt normaalia enemmän. Valmentaja Rafael Benitezin asemaa spekuloidaan koko ajan ja peli tuntuu tukkoiselta, tätä taustaa vasten onkin mielenkiintoista nähdä, mitä tulevien kuukausien aikana tapahtuu. Saako valmentaja joukkueen hyökkäyksen rakennettua toimivampaan kuosiin, vaihtuuko valmentaja toiseen, vai jatkuuko sama virsi kuin tähänkin asti? Todennäköisesti joku muutos tulee, joko Benitezin ohjaamana tai uuden valmentajan toimesta, mutta todennäköisesti tällaista kyntämistä ei kahta kuukautta katsota. Joka tapauksessa Madrid tulee palloa pitämään otteluparissa enemmän ja lopulta kyse on siitä, kuinka onnistunutta sen hyökkäyspeli on ja kuinka hyvin Roman puolustus onnistuu. Joka tapauksessa Madridin tästä odotetaan jatkoon menevän, kaikki muu olisi suuren luokan yllätys. Jännittävintä onkin seurata, kuinka Madrid saa pelinsä rullaamaan. Real Madridin odotan tästä jatkavan vähintään muutaman maalin yhteistulosvoitolla.
PSG - Chelsea
Kolmatta vuotta peräkkäin Pariisilaiset kohtaavat pudotuspelivaiheessa Lontoolaiset ja ennen tätä kertaa tilanne on tasan 1-1. Viime kevään muistavat varmasti kaikki, kun vajaamiehinen PSG vieraissa pudotti tässä samassa vaiheessa Jose Mourinhon poppoon. PSG on ainakin paperilla vahvistunut viime vuodesta muutaman hankinnan voimin, kun etupäässä Angel Di Maria on tullut pyörittämään keskikenttään ja ruokkimaan kärkipelaajia. Muita sen suurempia muutoksia ei joukkueeseen ole tullut ja meno on ollut varsinkin kotimaassa vahvaa tämän syksyn, vaikka lohkovoitto jäi tosiaan ottamatta, vaikka sekin tavallaan tarjolla oli. Toisaalta kotimaassa PSG ei ole juuri testiin joutunut, joten se voi myös olla negatiivinen seikka keväällä, kun tähän pariin lähdetään. Ihannetilanteessa PSG toki on vahvoilla, siitä pitävät huolen Zlatan Ibrahimovic, Edinson Cavani, Lucas Moura, Javier Pastore, Angel Di Maria, Marco Verratti ja kumppanit. Jos pariisilaiset pääsevät terveellä miehistöllä lähtemään tähän pariin, niin se on kyllä ennakkosuosikki. Viime vuonnakin kotiottelussa oli mahdollisuus jo naulata pari, mutta silloin se jäi toiseen otteluun ja tapahtui vaikeimman kautta. Onnistuuko PSG tällä kertaa heti kotonaan paremmin?
Chelsea taas onnistui lohkovoiton heikkotasoisesta ryhmästä kaapimaan väkisin, mutta se otti täydet 6 ottelua, eikä lopulta tullut vakuuttavasti. Pienten marginaalien pelejä Portoa ja Kiovaa vastaan pienillä eroilla, eikä lohkovoittoa edes palkittu hyvällä arvalla, vaan käytännössä pahimmalla mahdollisella. Tähän kun lisätään katastrofaalinen alkukausi valioliigassa ja ainakin mediassa liki jatkuvat keskustelut Jose Mourinhon tilanteesta ja luoton tasosta, niin tässä vaiheessa otteluparin ennakkosuosikista ei ole mitään epäselvää. Tämä onkin se toinen pari, jossa seuraavat kaksi kuukautta voivat vielä keikauttaa tilannetta. Toki harva muutenkaan odottaa tässä parissa Chelsealta mitään muuta kuin tiukkaa puolustusta ja mahdollista "onnekasta" vastahyökkäys- tai erikoistilannemaalia, jolla joukkue voisi mennä rimaa hipoen jatkoon. Periaatteessahan joukkueen nimilista on sellainen, että se voisi pelata aktiivisempaakin ja pallokontrollimpaakin peliä, mutta se ei ole koskaan ollut Mourinhon ominta alaa ja lisäksi sen suuntaiset yritykset ovat tällä kaudella valioliigassakin epäonnistuneet. Tilanne lienee siis se, että jos Mourinho joukkuetta vielä helmikuussa valmentaa, lähtee Chelsea tutulla "bussilla" liikkeelle pyrkien tappamaan vastustajan pelin ja yrittämään vastahyökkäyksestä tai erikoistilanteesta ratkaisuja. Varsinkin, kun Chelsea aloittaa vieraissa. Joulukuun viretilan ja tapahtumien pohjalta nimeän kuitenkin PSG:n ennakkosuosikiksi jatkoon ja oletan sen tulevan tällä kertaa edellistä kohtaamista suuremmalla marginaalilla.
Arsenal - FC Barcelona
Tämäkin pari on toisilleen tuttu muutaman vuoden takaa, kun joukkueet kohtasivat useampanakin keväänä pudotuspeleissä. Arsenal on ollut kotoisessa liigassaan suurista joukkueista tasaisin suorittaja ja onnistui veitsi kurkulla väkisin jatkopaikan alkulohkostaan ottamaan, josta se ehdottomasti ansaitsee positiivisen maininnan. Arsenal on tälläkin kaudella kärsinyt paljon loukkaantumisista, kuten menneinäkin vuosina, ja se hieman hankaloittaa jälleen tämän parin ennakointia, tai lähinnä Arsenalin mahdollisuuksien ennakointia. Joukkueen hyökkäys on erittäin paljon riippuvainen kaksikosta Mesut Özil - Alexis Sanchez, jonka joukkue tarvitsee ehdottomasti terveenä ja virkeänä kentälle, jotta sillä käytännönmahdollisuuksia olisi jatkoon. Lisäksi Barcelonan kaltaista joukkuetta vastaan keskikentän pohja on erittäin tärkeässä roolissa, sitä tarvitaan suojaamaan keskuspuolustusta ja rikkomaan vastustajan pelinrakentelua. Valitettavasti tämä kohta on ollut Arsene Wengerin sokea piste jo vuosia ja on vaikea uskoa, että Francois Coquelin olisi riittävä tähän tehtävään, puhumattakaan Mathieu Flaminista. Valitettavasti nuo nimet ovat ne ainoat fyysisemmät ja rikkovammat, joita Arsenalilla on tällä hetkellä tarjolla keskikentän pohjalle. Lisäksi Arsenalin toppariosasto ei ole sitä nopeinta ja ketterintä mahdollista, kun ajatellaan vaikkapa Per Mertesackeria. Muistamme varmaan viime keväältä, kuinka Jerome Boatengkaan ei ollut riittävän nopea tai ketterä Barcelonan hyökkäystä vastaan.
Barcelona taasen selvitti oman alkulohkonsa käytännössä 5 ottelulla, vaikka se joutuikin pelaamaan pitkään ilman Lionel Messiä. Viime viikkoina joukkue on pudottanut turhia pisteitä lähinnä huolimattomuuttaan ja ylimielisyyttään, eikä sellaiseen ole tällaisessa otteluparissa varaa. Noin muutoin Barcelona lähtee tähän pariin ehdottomana suosikkina, mikäli joukkueella vaan on pelaajat terveenä ja MSN-hyökkäyskolmikko mukana. Joukkue saa tammikuussa rinkiinsä lisää leveyttä Arda Turanin ja Aleix Vidalin muodossa, joka vielä nostaa todennäköisyyttä ja mahdollisuutta sille, että keskikentälläkin nähdään terveitä ja virkeitä pelaajia. Jos Barca saa keskikentällekin terveänä ja virkeänä Sergio Busquetsin, Andres Iniestan ja toisen kaksikosta Sergi Roberto - Ivan Rakitic, tulee Arsenal olemaan pulassa. Lontoolaisia ei ole rakennettu ottamaan vastaan tuollaista pallotaitoa ja tarvittaessa vauhdikasta vastahyökkäystä, joten ihannetilanteessa Arsenalin mahdollisuudet ovat hyvin pienet. Toki Arsenal pääsee aloittamaan kotonaan ja sieltä hyvä tulos voi vielä jättää mahdollisuuksia ja jännitystä toiseen osaan. Viime vuosilta on kuitenkin nähtävissä, että Barca on hakenut aavistuksen ilkeämpää ja fyysisempää Manchester Cityäkin vastaan ne riittävät vierasvoitot, joten tällä hetkellä mikään ei puhu sitä vastaan, etteikö Barcelona voisi hakea sitä samaa vierasvoittoa myös Emiratesilta. Ennakoin Barcelonan jatkavan tästä parista 2-3 maalin yhteistulosvoitolla.
Juventus - Bayern München
Torinolaiset aloittivat kautensa kaksijakoisesti, alkulohkossa hyvin, mutta kotoisessa liigassaan liki historiallisen huonosti. Meno kääntyi joulua kohti hieman päälaelleen, kun Serie A:ssa alkoi mennä paremmin, mutta omissa käsissä ollut alkulohkovoitto lipesi käsistä ja seurauksena olikin jatkopeleihin vähintään se toiseksi pahin arpa. Italialaiset ovat olleet aina hyviä puolustamaan ja pelaamaan ns. "prosenttipalloa" tuloksesta ja nyt Juventus joutuukin puolustuksensa kanssa todelliseen testiin, kun vastaan tulee pallonhallintapelin ultimatum eli Bayern. Juventukselle ei varmasti tule olemaan ongelma luovuttaa pallokontrollia ja iskeä vastaan, koska sillä joukkue meni viime kaudellakin finaaliin asti, mutta riittääkö sama temppu toisena vuonna peräkkäin? Joukkueella on kuitenkin vastahyökkäyksiin ja erikoistilanteisiin soveltuvaa kohtuullisen nopeaa ja fyysistä miehistöä, joten mahdollisuudet ovat olemassa. Ottelujärjestys vain on sellainen, että se saattaa suosia saksalaisia. Toisaalta ei Bayernkaan varmasti mielellään Giorgio Chiellinin johtamaan ilkeää ja fyysistä puolustusta vastaan mielellään pelaa.
Bayernin kohdalla voisi mainita hieman samoja juttuja kuin yllä PSG:n kohdalla. Joukkue tyylitteli yhtä tilastotappiota lukuunottamatta vaivattomaan voittoon alkulohkossaan ja sama yksittäinen tappio on tullut myös kotoisessa Bundesliigassa. Osuuko tämä "vaivattomuus" sitten omaan nilkkaan keväällä, kun epämukavaa Juventusta vastaan täytyy lähteä ensimmäisessä tosipelissä kohtaamaan vieraissa. Vieraspelit kun eivät ole koskaan oikein olleet Pep Guardiolan miehistöille niitä mukavimpia. Lisäksi Bayernilla on tietyillä pelipaikoilla hieman ohut miehistö, kun ajatellaan, että Robert Lewandowskille ei ole käytännössä minkäänlaista korvaajaa. Tai no, Thomas Müller voi pelata kärjessä, mutta kuitenkin. Lisäksi jos pitkään sivussa ollut Franck Ribery joutuu sivuun, tai Arjen Robben kohtaa saman kohtalon, ei yksi Douglas Costa vielä riitä. Toki Kingsley Coman on lupaava, mutta näissä peleissä vielä raakile. Mielenkiintoista toki, jos hän pääsee kentälle, kun on Juventuksesta lainalla Münchenissä. Sinällään pelitapahtumissa tuskin isompia yllätyksiä nähdään, kun Bayern pitää palloa 60+ % ajasta ja Juventus iskee vastaan, mutta mielenkiinto onkin siinä, kumpi onnistuu ensin. Jos Juventus ottaa johtoaseman, pääsevät italialaiset sille omimmalle alueelleen, se nähtiin keväällä Real Madridia vastaan jo. Otteluparin kannalta kauhuskenaario olisi tietenkin Bayernilta pari nopeaa vierasmaalia. Bayerninhan tämä pari pitäisi jonkinlaisella parin maalin marginaalilla hoitaa, mutta ei Juventuksen voittokaan lopulta olisi kuin jonkinasteinen yllätys.
PSV Eindhoven - Atletico Madrid
Kaikkia ennakoita vastaan hallitseva Hollannin mestari otti lopulta jatkopaikan tasaisesta kuolemanlohkosta ja eteni jatkopeleihin. Näin siitäkin huolimatta, että jo moneen kertaan mainitut Giorginio Wijnaldum ja Memphis Depay siirtyivät valioliigaan. Joukkueen muut jäsenet ottivat tästä sisuuntuakseen ja nostivat tasoaan, jonka johdosta joukkue kaapi riittävät voitot ja nappasi ManUltakin 4 pistettä ottaen kakkospaikan. Joukkue tullee muodostamaan mielenkiintoisen vastuksen nimekkäämmälle espanjalaisvastukselleen ja todennäköisesti ajamaan tässä vaiheessa ennakkosuosikkina olevan Atleticon pois mukavuusalueeltaan. Todennäköisesti ottelupari tulee sisältämään paljon vauhtia ja suunnanvaihtoja, kun kumpikaan joukkueista ei suoranaisesti ole rakennettu tai täysin kykeneväinen tekemään peliä puhtaasti pallokontrollin kautta.
Atletico on kirjoitushetkellä täysillä mukana kotoisen liigansa voittotaistelussa, tasapistein kärjessä, ja sen puolustus on ollut koko liigan pitävintä. Joukkueesta löytyy toki paljon taitavia pelaajia, joista kirkkaimpana tuikkii toki Antoine Griezmann, mutta valmentaja Diego Simeone on kuitenkin enemmän vastahyökkäyspelin ja fysiikan kautta peluuttava valmentaja. Joukkueessa on toki riittävän taitavia yksilöitä luomaan hitaammankin pallokontrollin kautta maalipaikkoja, mutta siitä lienemme kaikki yhtä mieltä, että se ei ole se joukkueen ihanteellisin tapa pelata. Todennäköisesti Atletico kuitenkin joutuu tätä tekemään PSV:tä vastaan enemmän kuin keskimäärin, koska PSV tuskin itse haluaa lähteä puhtaasti pallokontrollin kautta pelaamaan ja tarjoamaan näin Atleticolle mahdollisuutta pelata omalla mukavuusalueellaan. Tätä taustaa vasten on siis helpohkoa ennakoida tapahtumarikasta otteluparia, jossa on tarjolla vauhtia ja tilanteita. Jos puhtaasti nimilistoja katsotaan, voidaan todeta, että Atletico lähtenee suosikkina ja lisäksi pelijärjestyskin suosii sitä, kun se pääsee aloittamaan vieraissa ja hakemaan heti niitä aavistuksen arvokkaampia vierasmaaleja. Atletico ei ole tällä kaudella hirveitä maalimääriä tehnyt, joten voidaan ennakoida, että Atletico jatkaisi tästä parista 1-2 maalin yhteistulosvoitolla eteenpäin.
SL Benfica - FC Zenit
Portugalilaisilla oli alkulohkoissa mahdollisuus jättipottiin ja saada molemmat suurseuransa kevään jatkopeleihin, mutta vain Benfica sinne lopulta selviytyi. Joukkueessa on mielenkiintoinen sekoitus välimereläis-latinokulttuuria, kun avainpelaajistosta löytyy muutama kreikkalainen keskikenttäjyrä Samarisin ja hyökkääjäkolossi Mitrogloun muodossa, jota sitten höystetään etelä-amerikkalaisosaamisella ihan laitureita ja puolustuslinjaa myöten. Nicolas Gaitan vasemmalla laidalla on sellainen nimi, johon olen kiinnittänyt huomioita, kun hyökkäyspelaamisesta puhutaan. Joukkue vaikuttaisi organisoituneelta ja se on valmennettu hyvin, joka voi olla se pieni erittäin tärkeä bonus tässä otteluparissa.
Pietarin Zenit onnistui nappaamaan H-lohkon voiton lopulta melko suvereenilla esityksellä, kun se voitto 5 ensimmäistä otteluaan. Henkilökohtaisesti joukkueen otteet yllättivät, kun yleensä venäläisjoukkueiden otteet ovat olleet enemmän tai vähemmän ailahtelevia. Toisaalta tässä kohtaa tullaan siihen H-lohkon yleiseen tilanteeseen, kun ennakkoon pahimmat haastajat Valencia ja Lyon pelasivat alle odotusten kaikkinensa. Mitään ei kuitenkaan sovi pietarilaisilta ottaa pois, kun katsoo esimerkiksi Hulkin koko syksyn kestänytt hyvää ja tehokasta virettä. Samaten kärkipelaaja Artem Dzyaba oli myös hyvässä vireessä. Heiltä tullaan keväälläkin vaatimaan tehoja jatkopaikan saavuttamiseksi. Pietarilaisten puolustus ja keskikentän pohja on hyvin organisoitu sen ollessa suurelta osin ulkomaalaisten miehittämä. Javi Garcia, Ezequiel Garay ja Nicolas Lombaerts ovat sellaisia, jotka tekevät vastustajan hyökkäyspelaamisen epämukavaksi. Ennakoinnin kannalta tämä pari on ehkä se vaikein arvioitava ja joka ratkeaa todennäköisesti johonkin yksittäiseen asiaan päivän vireen pohjalta. Periaatteessa Zenit oli alkulohkossa vakuuttavampi, mutta toisaalta venäläiset eivät ole kuuluja siitä, että vieraspeleissä menisi aina kauhean vakuuttavasti. Kummankaan joukkueen materiaali ei ole selvästi toista parempi. Toisaalta ei Benficakaan ole viime vuosina ratkaisupeleissä ollut kovinkaan vakuuttava...En tällä hetkellä oikein osaa muodostaa minkäänlaista faktoihin perustuvaa ennakkoarvioita tämän parin pohjalta, mutta koska tapanani on ollut aina jotain ennustaa, niin sanotaan, että Zenitin vahva meno jatkuu ja se onnistuu kampeamaan 1 maalin erolla jatkoon.
Dynamo Kiova - Manchester City
Ukrainalaiset onnistuivat jopa hieman yllättäen kampeamaan itsensä jatkoon yli vuosikymmenen tauon jälkeen, kun se väänsi kahdesta viimeisestä ottelustaan voitot ja hivuttautui FC Porton ohitse kakkoseksi. Joukkueesta löytyy kyllä maajoukkuetason pelaajia sekä puolustuksesta, että varsinkin keskikentältä, mutta siitä huolimatta olisin pitänyt Porton miehistöä aavistuksen kokeneempana ja laajemmin laadukkaana jatkoon. Itse asiassa Kiovan keskikenttämiehistö on aika kovatasoinenkin, kun tarkastellaan nimiä Miguel Veloso, Niko Kranjcar, Andrei Jarmolenko ja Younes Belhanda, joten lopulta se jatkopaikka ei niin yllättävä olekaan. Nyt vaan taitaa tulla ukrainalaisille niin kova rasti eteen ja vastaan, ettei pelkästään tuo laadukas keskikenttä riitä. Varsinkin, kun pallo tulee todennäköisesti olemaan suurimman osan ajasta vastustajilla.
Manchester City onnistui nappaamaan ensimmäisen lohkovoittonsa UCL-karkeloissa ja sen seurauksena arpaonnikin oli tällä kertaa suosiollinen. Tällä kertaa ei tullut Barcelonaa vastaan. Cityn otteet ovat jonkin verran ailahdelleet niin kotoisessa liigassa kuin myös alkulohkossakin, joista jälkimmäisessä se onnistui kaivamaan muutaman voiton vasta ihan lisäajalla. Kiovalaisia vastaan joukkueen materiaaliylivoima ja varsinkin leveys pitäisi kuitenkin riittää selvään voittoon normaalioloissa. Käytännössä jopa Sergio Agüeron mahdollinen puuttuminen ei pitäisi tässä parissa olla mikään edes juuri mainittava tekijä. Mikäli Ukrainassa ei pelipäivänä satu olemaan ihan kaamea talvi, joka hyydyttäisi täysin hieman lämpimämpiin oloihin tottuneet Cityn avainpelaajat, pitäisi Cityn hoitaa tämä pari sen suuremmitta vaikeuksitta ja varmistaa, että edes yksi valioliigajoukkue saataisiin tänä vuonna mukaan kahdeksan parhaan joukkoon.
Alkulohkot saatiin tosiaan päätökseen viime viikolla ja lopulta niiden perusteella muutama yllätyskin. Sellaisiksi on kai luettava varsinkin Manchester Unitedin jääminen lohkossaan kolmoseksi ja näin ollen sen europelien jatkuminen keväällä sitten UEL:n(eurooppaliiga) puolella. Toki erityismaininnat alkulohkoista ansaitsevat myös Dynamo Kiovan jatkopaikka ja erityisesti piskuisen ja valtaosalle tuntemattoman belgialaisen Gentin jatkopaikka. Viimeiseksi mainittu nappasi tosiaan heti jatkopaikan ja teki suorituksen, johon UCL-karkeloissa liki joka vuosi mukana ollut Anderlecht ei pystynyt aikoihin. Arpaonni oli myös belgialaisten kannalta suosiollinen, joten ehkäpä joukkueen järjestämät yllätykset eivät vielä loppuneetkaan tämän kauden osalta syksyyn.
Jo totutuksi tulleeseen tapaan otetaan ja nyt heti arvontojen jälkeen pienimuotoinen ennakkokatsaus tuleviin ottelupareihin, vaikka itse pelipäivät odottavatkin kahden kuukauden päässä sydäntalvisessa helmikuun puolivälissä. Tuona aikana ehtii toki tapahtua vielä mahdollisesti paljon erilaisia asioita: voi tulla loukkaantumisia, muutama joukkue on tällä hetkellä tilanteessa, että valmentajakin voi ehtiä vaihtua tuona aikana, eikä sovi myöskään unohtaa tammikuun siirtoikkunaa, jonka aikana jonkinlaisia muutoksia voi tapahtua. Näistäkin seikoista huolimatta ennakoidaan jo nyt tilannetta mahdollisuuksien mukaan olettaen, että yhdessäkään mukana olevassa joukkueessa ei mitään aivan mullistavia uudistuksia tulevien kuukausien aikana tapahdu. Lähdetään vähän ennakoimaan sitä, millaisia otteluita voisi olla keväällä luvassa ja pohditaan, millaisia taktisia nyansseja voisi olla luvassa. Pyritään totuttuun tapaan saamaan esille jokaisesta joukkueesta edes jotakin ja pohtimaan, millainen voisi olla otteluparin todennäköisin lopputulos.
Gent - VfL Wolfsburg
Belgialaisseura jo tuossa edellä mainittiinkin ja yllättäjä onkin varmasti tyytyväinen arvontatulokseensa, jonka ansioista se onnistui välttämään Euroopan suurimmat megaseurat. Myönnän rehellisesti, etten kovinkaan tarkasti ehtinyt joukkueen alkulohkotaivalta seuraamaan, eikä vieläkään joukkueen miehistöstä itselleni nouse esiin ketään sellaista yksittäistä nimeä. Lisäksi pohdin vielä tässä kohtaa, kuinka paljon joukkueen jatkopaikkaan vaikuttivat Valencian ja Lyonin alennustilat ja kuinka suuri prosentti oli joukkueen ns. "omaa hyvyyttä". Tästä huolimatta kuuden ottelun jälkeen ne jatkavat, jotka sen ansaitsevat, eikä oteta belgialaisilta mitään pois. Itse otteluparia silmällä pitäen olen sitä mieltä, että belgialaiset lienevät hieman liian kovassa paikassa tässä vaiheessa, mutta ei lytätä mahdollisuuksia tyystin. Joukkue aloittaa pelit kotonaan ja sieltä hyvän tuloksen kaapimalla voi toiseenkin osaan jäädä vielä jännitettävää.
Wolfsburg taasen onnistui vääntämään väkisin lohkovoiton "ympäripyöreästä kuolemanlohkosta", jonka nelikko pelasi erittäin paljon ristiin otteluitaan. Vaikka joukkue Kevin De Bruynen menettikin kauden alussa, niin ainakin alkulohkossa Julian Draxler osoittautui tarpeeksi hyväksi korvaajaksi. Viimeisimmät näytöt häneltä muistamme varmasti päätöskierrokselta ManUa vastaan, kun muutama näppärä neppaus avasi koko silloin vielä valioliigan pitävimmän puolustuksen kuin purkinavaaja sardiinipurkin. Muutenkin Wolfsburgin miehistö on sen verran tasokas, ettei sillä pitäisi olla mitään ongelmia kontrolloida peliä Gentiä vastaan, mutta aavistuksen hidas topparikaksikko Naldo - Dante voi olla ongelmissa, jos belgit pääsevät nopeisiin vastahyökkäyksiin. Erikoistilanteet ovat myös varmasti saksalaisten vahvuus, varsinkin jos sveitsin Ricardo Rodriguez on terveenä. Hänen vasurinsa on vaarallinen. Kaikenkaikkiaan otteluparin kannalta toivon, että Gent onnistuu hyvin kotonaan, jotta toiseenkin otteluun jää jännitystä, mutta kyllähän Wolfsburgin tämä pari pitäisi parilla kolmella maalilla hoitaa ja mennä jatkoon.
AS Roma - Real Madrid
Ikuisen kaupungin punaisempi ylpeys tekee tälle kaudelle jo toisen matkan Espanjan suuntaan, kun nyt tulee reissu Madridiin. Alkulohkossa joukkue kävi Barcelonassa ottamassa kuokkaan 6-1. Muutenkin se alkulohkotaival oli erittäin vaikea ja jatkopaikka tuli minimaalisella erolla keskinäisten otteluiden perusteella. Taisipa joukkue olla erittäin lähellä ennätystä lunastaessaan jatkopaikan vähillä pisteillä ja erittäin negatiivisella maalierolla. Toki on hyvä muistaa, että joukkueella oli myös paljon loukkaantumisia. Periaatteessa ihannetilanteessa Romalla kuitenkin voisi jopa tässäkin parissa olla mahdollisuutensa, jos parhaat pelaajat saadaan keväällä kentälle ehjinä ja hyvässä kunnossa. Maalivahtiosasto on ihan ok-tasoa ja puolustuksessakin on tekijämiehiä ja iljettävyyttä Kostas Manolasin muodossa. Keskikentällä Daniele DeRossi ja Radja Nainggolan tekevät kyllä tarvittaessa vastustajan pelinrakentelusta epämiellyttävää ja kärjessä on kokoa ja vauhtia Edin Dzekon ja Gervinhon muodossa noin esimerkiksi. Lisäksi jos Francesco Totti sattuu olemaan kunnossa, niin hänkin voi vielä yksittäisessä ottelussa taikoa vaikka kanin hatustaan. Roman mahdollisuudet ovat kuitenkin realistisesti ajateltuna ohuet ja vaativat monen sattuman osumista kohdilleen samaan aikaan.
Toisaalta eipä se Real Madridkaan ole ollut ihan niin pelottava syksyllä kuin joukkueen kokoonpanon nimet ensivilkaisulta näyttävät. Maaleja kyllä syntyi alkulohkossa pienempiä vastaan, mutta jo PSG meinasi olla ylitsepääsemätön este. Edelleenkin pelissä näkyy herpaantumista ja liian suuria etäisyyksiä linjojen väleissä ja usein kuviin on ikuistettu sellainen 4-2-4-tilanne, jossa puolustuslinjan edessä on kaksikko Toni Kroos - Luka Modric ja heidän edessään vastustajan linjojen puristuksissa seisoskelee hyökkäysnelikko ja aikaisemmalta kaksikolta odotetaan jotain taikatemppuja tilanteiden luomiseksi. Tämä ajatus ei ole toiminut kovempia joukkueita vastaan ja sen takia pistemenetyksiä kotoisessa liigassa onkin jo kertynyt normaalia enemmän. Valmentaja Rafael Benitezin asemaa spekuloidaan koko ajan ja peli tuntuu tukkoiselta, tätä taustaa vasten onkin mielenkiintoista nähdä, mitä tulevien kuukausien aikana tapahtuu. Saako valmentaja joukkueen hyökkäyksen rakennettua toimivampaan kuosiin, vaihtuuko valmentaja toiseen, vai jatkuuko sama virsi kuin tähänkin asti? Todennäköisesti joku muutos tulee, joko Benitezin ohjaamana tai uuden valmentajan toimesta, mutta todennäköisesti tällaista kyntämistä ei kahta kuukautta katsota. Joka tapauksessa Madrid tulee palloa pitämään otteluparissa enemmän ja lopulta kyse on siitä, kuinka onnistunutta sen hyökkäyspeli on ja kuinka hyvin Roman puolustus onnistuu. Joka tapauksessa Madridin tästä odotetaan jatkoon menevän, kaikki muu olisi suuren luokan yllätys. Jännittävintä onkin seurata, kuinka Madrid saa pelinsä rullaamaan. Real Madridin odotan tästä jatkavan vähintään muutaman maalin yhteistulosvoitolla.
PSG - Chelsea
Kolmatta vuotta peräkkäin Pariisilaiset kohtaavat pudotuspelivaiheessa Lontoolaiset ja ennen tätä kertaa tilanne on tasan 1-1. Viime kevään muistavat varmasti kaikki, kun vajaamiehinen PSG vieraissa pudotti tässä samassa vaiheessa Jose Mourinhon poppoon. PSG on ainakin paperilla vahvistunut viime vuodesta muutaman hankinnan voimin, kun etupäässä Angel Di Maria on tullut pyörittämään keskikenttään ja ruokkimaan kärkipelaajia. Muita sen suurempia muutoksia ei joukkueeseen ole tullut ja meno on ollut varsinkin kotimaassa vahvaa tämän syksyn, vaikka lohkovoitto jäi tosiaan ottamatta, vaikka sekin tavallaan tarjolla oli. Toisaalta kotimaassa PSG ei ole juuri testiin joutunut, joten se voi myös olla negatiivinen seikka keväällä, kun tähän pariin lähdetään. Ihannetilanteessa PSG toki on vahvoilla, siitä pitävät huolen Zlatan Ibrahimovic, Edinson Cavani, Lucas Moura, Javier Pastore, Angel Di Maria, Marco Verratti ja kumppanit. Jos pariisilaiset pääsevät terveellä miehistöllä lähtemään tähän pariin, niin se on kyllä ennakkosuosikki. Viime vuonnakin kotiottelussa oli mahdollisuus jo naulata pari, mutta silloin se jäi toiseen otteluun ja tapahtui vaikeimman kautta. Onnistuuko PSG tällä kertaa heti kotonaan paremmin?
Chelsea taas onnistui lohkovoiton heikkotasoisesta ryhmästä kaapimaan väkisin, mutta se otti täydet 6 ottelua, eikä lopulta tullut vakuuttavasti. Pienten marginaalien pelejä Portoa ja Kiovaa vastaan pienillä eroilla, eikä lohkovoittoa edes palkittu hyvällä arvalla, vaan käytännössä pahimmalla mahdollisella. Tähän kun lisätään katastrofaalinen alkukausi valioliigassa ja ainakin mediassa liki jatkuvat keskustelut Jose Mourinhon tilanteesta ja luoton tasosta, niin tässä vaiheessa otteluparin ennakkosuosikista ei ole mitään epäselvää. Tämä onkin se toinen pari, jossa seuraavat kaksi kuukautta voivat vielä keikauttaa tilannetta. Toki harva muutenkaan odottaa tässä parissa Chelsealta mitään muuta kuin tiukkaa puolustusta ja mahdollista "onnekasta" vastahyökkäys- tai erikoistilannemaalia, jolla joukkue voisi mennä rimaa hipoen jatkoon. Periaatteessahan joukkueen nimilista on sellainen, että se voisi pelata aktiivisempaakin ja pallokontrollimpaakin peliä, mutta se ei ole koskaan ollut Mourinhon ominta alaa ja lisäksi sen suuntaiset yritykset ovat tällä kaudella valioliigassakin epäonnistuneet. Tilanne lienee siis se, että jos Mourinho joukkuetta vielä helmikuussa valmentaa, lähtee Chelsea tutulla "bussilla" liikkeelle pyrkien tappamaan vastustajan pelin ja yrittämään vastahyökkäyksestä tai erikoistilanteesta ratkaisuja. Varsinkin, kun Chelsea aloittaa vieraissa. Joulukuun viretilan ja tapahtumien pohjalta nimeän kuitenkin PSG:n ennakkosuosikiksi jatkoon ja oletan sen tulevan tällä kertaa edellistä kohtaamista suuremmalla marginaalilla.
Arsenal - FC Barcelona
Tämäkin pari on toisilleen tuttu muutaman vuoden takaa, kun joukkueet kohtasivat useampanakin keväänä pudotuspeleissä. Arsenal on ollut kotoisessa liigassaan suurista joukkueista tasaisin suorittaja ja onnistui veitsi kurkulla väkisin jatkopaikan alkulohkostaan ottamaan, josta se ehdottomasti ansaitsee positiivisen maininnan. Arsenal on tälläkin kaudella kärsinyt paljon loukkaantumisista, kuten menneinäkin vuosina, ja se hieman hankaloittaa jälleen tämän parin ennakointia, tai lähinnä Arsenalin mahdollisuuksien ennakointia. Joukkueen hyökkäys on erittäin paljon riippuvainen kaksikosta Mesut Özil - Alexis Sanchez, jonka joukkue tarvitsee ehdottomasti terveenä ja virkeänä kentälle, jotta sillä käytännönmahdollisuuksia olisi jatkoon. Lisäksi Barcelonan kaltaista joukkuetta vastaan keskikentän pohja on erittäin tärkeässä roolissa, sitä tarvitaan suojaamaan keskuspuolustusta ja rikkomaan vastustajan pelinrakentelua. Valitettavasti tämä kohta on ollut Arsene Wengerin sokea piste jo vuosia ja on vaikea uskoa, että Francois Coquelin olisi riittävä tähän tehtävään, puhumattakaan Mathieu Flaminista. Valitettavasti nuo nimet ovat ne ainoat fyysisemmät ja rikkovammat, joita Arsenalilla on tällä hetkellä tarjolla keskikentän pohjalle. Lisäksi Arsenalin toppariosasto ei ole sitä nopeinta ja ketterintä mahdollista, kun ajatellaan vaikkapa Per Mertesackeria. Muistamme varmaan viime keväältä, kuinka Jerome Boatengkaan ei ollut riittävän nopea tai ketterä Barcelonan hyökkäystä vastaan.
Barcelona taasen selvitti oman alkulohkonsa käytännössä 5 ottelulla, vaikka se joutuikin pelaamaan pitkään ilman Lionel Messiä. Viime viikkoina joukkue on pudottanut turhia pisteitä lähinnä huolimattomuuttaan ja ylimielisyyttään, eikä sellaiseen ole tällaisessa otteluparissa varaa. Noin muutoin Barcelona lähtee tähän pariin ehdottomana suosikkina, mikäli joukkueella vaan on pelaajat terveenä ja MSN-hyökkäyskolmikko mukana. Joukkue saa tammikuussa rinkiinsä lisää leveyttä Arda Turanin ja Aleix Vidalin muodossa, joka vielä nostaa todennäköisyyttä ja mahdollisuutta sille, että keskikentälläkin nähdään terveitä ja virkeitä pelaajia. Jos Barca saa keskikentällekin terveänä ja virkeänä Sergio Busquetsin, Andres Iniestan ja toisen kaksikosta Sergi Roberto - Ivan Rakitic, tulee Arsenal olemaan pulassa. Lontoolaisia ei ole rakennettu ottamaan vastaan tuollaista pallotaitoa ja tarvittaessa vauhdikasta vastahyökkäystä, joten ihannetilanteessa Arsenalin mahdollisuudet ovat hyvin pienet. Toki Arsenal pääsee aloittamaan kotonaan ja sieltä hyvä tulos voi vielä jättää mahdollisuuksia ja jännitystä toiseen osaan. Viime vuosilta on kuitenkin nähtävissä, että Barca on hakenut aavistuksen ilkeämpää ja fyysisempää Manchester Cityäkin vastaan ne riittävät vierasvoitot, joten tällä hetkellä mikään ei puhu sitä vastaan, etteikö Barcelona voisi hakea sitä samaa vierasvoittoa myös Emiratesilta. Ennakoin Barcelonan jatkavan tästä parista 2-3 maalin yhteistulosvoitolla.
Juventus - Bayern München
Torinolaiset aloittivat kautensa kaksijakoisesti, alkulohkossa hyvin, mutta kotoisessa liigassaan liki historiallisen huonosti. Meno kääntyi joulua kohti hieman päälaelleen, kun Serie A:ssa alkoi mennä paremmin, mutta omissa käsissä ollut alkulohkovoitto lipesi käsistä ja seurauksena olikin jatkopeleihin vähintään se toiseksi pahin arpa. Italialaiset ovat olleet aina hyviä puolustamaan ja pelaamaan ns. "prosenttipalloa" tuloksesta ja nyt Juventus joutuukin puolustuksensa kanssa todelliseen testiin, kun vastaan tulee pallonhallintapelin ultimatum eli Bayern. Juventukselle ei varmasti tule olemaan ongelma luovuttaa pallokontrollia ja iskeä vastaan, koska sillä joukkue meni viime kaudellakin finaaliin asti, mutta riittääkö sama temppu toisena vuonna peräkkäin? Joukkueella on kuitenkin vastahyökkäyksiin ja erikoistilanteisiin soveltuvaa kohtuullisen nopeaa ja fyysistä miehistöä, joten mahdollisuudet ovat olemassa. Ottelujärjestys vain on sellainen, että se saattaa suosia saksalaisia. Toisaalta ei Bayernkaan varmasti mielellään Giorgio Chiellinin johtamaan ilkeää ja fyysistä puolustusta vastaan mielellään pelaa.
Bayernin kohdalla voisi mainita hieman samoja juttuja kuin yllä PSG:n kohdalla. Joukkue tyylitteli yhtä tilastotappiota lukuunottamatta vaivattomaan voittoon alkulohkossaan ja sama yksittäinen tappio on tullut myös kotoisessa Bundesliigassa. Osuuko tämä "vaivattomuus" sitten omaan nilkkaan keväällä, kun epämukavaa Juventusta vastaan täytyy lähteä ensimmäisessä tosipelissä kohtaamaan vieraissa. Vieraspelit kun eivät ole koskaan oikein olleet Pep Guardiolan miehistöille niitä mukavimpia. Lisäksi Bayernilla on tietyillä pelipaikoilla hieman ohut miehistö, kun ajatellaan, että Robert Lewandowskille ei ole käytännössä minkäänlaista korvaajaa. Tai no, Thomas Müller voi pelata kärjessä, mutta kuitenkin. Lisäksi jos pitkään sivussa ollut Franck Ribery joutuu sivuun, tai Arjen Robben kohtaa saman kohtalon, ei yksi Douglas Costa vielä riitä. Toki Kingsley Coman on lupaava, mutta näissä peleissä vielä raakile. Mielenkiintoista toki, jos hän pääsee kentälle, kun on Juventuksesta lainalla Münchenissä. Sinällään pelitapahtumissa tuskin isompia yllätyksiä nähdään, kun Bayern pitää palloa 60+ % ajasta ja Juventus iskee vastaan, mutta mielenkiinto onkin siinä, kumpi onnistuu ensin. Jos Juventus ottaa johtoaseman, pääsevät italialaiset sille omimmalle alueelleen, se nähtiin keväällä Real Madridia vastaan jo. Otteluparin kannalta kauhuskenaario olisi tietenkin Bayernilta pari nopeaa vierasmaalia. Bayerninhan tämä pari pitäisi jonkinlaisella parin maalin marginaalilla hoitaa, mutta ei Juventuksen voittokaan lopulta olisi kuin jonkinasteinen yllätys.
PSV Eindhoven - Atletico Madrid
Kaikkia ennakoita vastaan hallitseva Hollannin mestari otti lopulta jatkopaikan tasaisesta kuolemanlohkosta ja eteni jatkopeleihin. Näin siitäkin huolimatta, että jo moneen kertaan mainitut Giorginio Wijnaldum ja Memphis Depay siirtyivät valioliigaan. Joukkueen muut jäsenet ottivat tästä sisuuntuakseen ja nostivat tasoaan, jonka johdosta joukkue kaapi riittävät voitot ja nappasi ManUltakin 4 pistettä ottaen kakkospaikan. Joukkue tullee muodostamaan mielenkiintoisen vastuksen nimekkäämmälle espanjalaisvastukselleen ja todennäköisesti ajamaan tässä vaiheessa ennakkosuosikkina olevan Atleticon pois mukavuusalueeltaan. Todennäköisesti ottelupari tulee sisältämään paljon vauhtia ja suunnanvaihtoja, kun kumpikaan joukkueista ei suoranaisesti ole rakennettu tai täysin kykeneväinen tekemään peliä puhtaasti pallokontrollin kautta.
Atletico on kirjoitushetkellä täysillä mukana kotoisen liigansa voittotaistelussa, tasapistein kärjessä, ja sen puolustus on ollut koko liigan pitävintä. Joukkueesta löytyy toki paljon taitavia pelaajia, joista kirkkaimpana tuikkii toki Antoine Griezmann, mutta valmentaja Diego Simeone on kuitenkin enemmän vastahyökkäyspelin ja fysiikan kautta peluuttava valmentaja. Joukkueessa on toki riittävän taitavia yksilöitä luomaan hitaammankin pallokontrollin kautta maalipaikkoja, mutta siitä lienemme kaikki yhtä mieltä, että se ei ole se joukkueen ihanteellisin tapa pelata. Todennäköisesti Atletico kuitenkin joutuu tätä tekemään PSV:tä vastaan enemmän kuin keskimäärin, koska PSV tuskin itse haluaa lähteä puhtaasti pallokontrollin kautta pelaamaan ja tarjoamaan näin Atleticolle mahdollisuutta pelata omalla mukavuusalueellaan. Tätä taustaa vasten on siis helpohkoa ennakoida tapahtumarikasta otteluparia, jossa on tarjolla vauhtia ja tilanteita. Jos puhtaasti nimilistoja katsotaan, voidaan todeta, että Atletico lähtenee suosikkina ja lisäksi pelijärjestyskin suosii sitä, kun se pääsee aloittamaan vieraissa ja hakemaan heti niitä aavistuksen arvokkaampia vierasmaaleja. Atletico ei ole tällä kaudella hirveitä maalimääriä tehnyt, joten voidaan ennakoida, että Atletico jatkaisi tästä parista 1-2 maalin yhteistulosvoitolla eteenpäin.
SL Benfica - FC Zenit
Portugalilaisilla oli alkulohkoissa mahdollisuus jättipottiin ja saada molemmat suurseuransa kevään jatkopeleihin, mutta vain Benfica sinne lopulta selviytyi. Joukkueessa on mielenkiintoinen sekoitus välimereläis-latinokulttuuria, kun avainpelaajistosta löytyy muutama kreikkalainen keskikenttäjyrä Samarisin ja hyökkääjäkolossi Mitrogloun muodossa, jota sitten höystetään etelä-amerikkalaisosaamisella ihan laitureita ja puolustuslinjaa myöten. Nicolas Gaitan vasemmalla laidalla on sellainen nimi, johon olen kiinnittänyt huomioita, kun hyökkäyspelaamisesta puhutaan. Joukkue vaikuttaisi organisoituneelta ja se on valmennettu hyvin, joka voi olla se pieni erittäin tärkeä bonus tässä otteluparissa.
Pietarin Zenit onnistui nappaamaan H-lohkon voiton lopulta melko suvereenilla esityksellä, kun se voitto 5 ensimmäistä otteluaan. Henkilökohtaisesti joukkueen otteet yllättivät, kun yleensä venäläisjoukkueiden otteet ovat olleet enemmän tai vähemmän ailahtelevia. Toisaalta tässä kohtaa tullaan siihen H-lohkon yleiseen tilanteeseen, kun ennakkoon pahimmat haastajat Valencia ja Lyon pelasivat alle odotusten kaikkinensa. Mitään ei kuitenkaan sovi pietarilaisilta ottaa pois, kun katsoo esimerkiksi Hulkin koko syksyn kestänytt hyvää ja tehokasta virettä. Samaten kärkipelaaja Artem Dzyaba oli myös hyvässä vireessä. Heiltä tullaan keväälläkin vaatimaan tehoja jatkopaikan saavuttamiseksi. Pietarilaisten puolustus ja keskikentän pohja on hyvin organisoitu sen ollessa suurelta osin ulkomaalaisten miehittämä. Javi Garcia, Ezequiel Garay ja Nicolas Lombaerts ovat sellaisia, jotka tekevät vastustajan hyökkäyspelaamisen epämukavaksi. Ennakoinnin kannalta tämä pari on ehkä se vaikein arvioitava ja joka ratkeaa todennäköisesti johonkin yksittäiseen asiaan päivän vireen pohjalta. Periaatteessa Zenit oli alkulohkossa vakuuttavampi, mutta toisaalta venäläiset eivät ole kuuluja siitä, että vieraspeleissä menisi aina kauhean vakuuttavasti. Kummankaan joukkueen materiaali ei ole selvästi toista parempi. Toisaalta ei Benficakaan ole viime vuosina ratkaisupeleissä ollut kovinkaan vakuuttava...En tällä hetkellä oikein osaa muodostaa minkäänlaista faktoihin perustuvaa ennakkoarvioita tämän parin pohjalta, mutta koska tapanani on ollut aina jotain ennustaa, niin sanotaan, että Zenitin vahva meno jatkuu ja se onnistuu kampeamaan 1 maalin erolla jatkoon.
Dynamo Kiova - Manchester City
Ukrainalaiset onnistuivat jopa hieman yllättäen kampeamaan itsensä jatkoon yli vuosikymmenen tauon jälkeen, kun se väänsi kahdesta viimeisestä ottelustaan voitot ja hivuttautui FC Porton ohitse kakkoseksi. Joukkueesta löytyy kyllä maajoukkuetason pelaajia sekä puolustuksesta, että varsinkin keskikentältä, mutta siitä huolimatta olisin pitänyt Porton miehistöä aavistuksen kokeneempana ja laajemmin laadukkaana jatkoon. Itse asiassa Kiovan keskikenttämiehistö on aika kovatasoinenkin, kun tarkastellaan nimiä Miguel Veloso, Niko Kranjcar, Andrei Jarmolenko ja Younes Belhanda, joten lopulta se jatkopaikka ei niin yllättävä olekaan. Nyt vaan taitaa tulla ukrainalaisille niin kova rasti eteen ja vastaan, ettei pelkästään tuo laadukas keskikenttä riitä. Varsinkin, kun pallo tulee todennäköisesti olemaan suurimman osan ajasta vastustajilla.
Manchester City onnistui nappaamaan ensimmäisen lohkovoittonsa UCL-karkeloissa ja sen seurauksena arpaonnikin oli tällä kertaa suosiollinen. Tällä kertaa ei tullut Barcelonaa vastaan. Cityn otteet ovat jonkin verran ailahdelleet niin kotoisessa liigassa kuin myös alkulohkossakin, joista jälkimmäisessä se onnistui kaivamaan muutaman voiton vasta ihan lisäajalla. Kiovalaisia vastaan joukkueen materiaaliylivoima ja varsinkin leveys pitäisi kuitenkin riittää selvään voittoon normaalioloissa. Käytännössä jopa Sergio Agüeron mahdollinen puuttuminen ei pitäisi tässä parissa olla mikään edes juuri mainittava tekijä. Mikäli Ukrainassa ei pelipäivänä satu olemaan ihan kaamea talvi, joka hyydyttäisi täysin hieman lämpimämpiin oloihin tottuneet Cityn avainpelaajat, pitäisi Cityn hoitaa tämä pari sen suuremmitta vaikeuksitta ja varmistaa, että edes yksi valioliigajoukkue saataisiin tänä vuonna mukaan kahdeksan parhaan joukkoon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)