Tänään näin kiirastorstaina pääsiäisen alla me urheilun ja jalkapallon rakastajat saimme lukea suru-uutisen, kun yksi kaikkien aikojen suurimmista jalkapalloilijoista ja -vaikuttajista, Hollannin legenda, Johan Cruyff menehtyi keuhkosyöpään. Itsehän olen toki niin nuori, etten ole ollut edes elossa silloin 1970-luvulla, kun Cruyff oli Hollannin maajoukkueen, Ajaxin ja FC Barcelonan kantavia voimia ja ehkä tärkein hyökkäyksellinen osa sitä silloin uutta ja ihmeellistä pelitaktiikkaa, joka nykyään tunnetaan termillä total football. Cruyff oli ehkä suurin ja tunnetuin pelaaja ilmentämään tuota tuolloin uutta hyökkäyksellistä tapaa pelata jalkapalloa, kun tunnetuin valmentaja taas oli hänkin hollantilainen Rinus Michels(1928-2005), joka valmensi Cruyffia niin Ajaxissa, FC Barcelonassa kuin myös Hollannin maajoukkueessa.
Sen suurempia tilastoja tai saavutuksia legendan urasta en tähän lähde luettelemaan, koska ne voi jokainen käydä vaikka wikipediasta katsomassa, jos haluaa. Mainittakaan kuitenkin, että kyseinen herra on erittäin tärkeä tekijä siinä, että oma suosikkijoukkueeni FC Barcelona on sitä, mitä se nykyään on, niin seurana kuin peli-identiteetiltään. Cruyff tosiaan edusti uransa aikana Ajaxia ja Barcelonaa noin tunnetuimpina joukkueina sekä pelaajana ja valmentajana. Hän esimerkiksi valmensi Barcelonaa kaudella 1991-92, joka päättyi joukkueen historian ensimmäiseen Euroopan Cupin/UCL:n voittoon. Lisäksi hän voitti saman kilpailun peräkkäin kolmesti pelatessaan Ajaxissa, voittovuodet olivat 1971-73. Maajoukkueuran kirkkaimmat saavutukset pelaajana olivat MM-hopea 1974 ja EM-pronssi 1976. Jostain syystä Cruyff ei koskaan saanut mahdollisuutta valmentaa Hollannin maajoukkuetta.
Cruyffin urasta pelaajana, valmentajana ja jalkapallovaikuttajana saisi aikaan vaikka kuinka pitkän kirjoituksen, mutta kaikki ne on lueteltuna netissä ja valmiiksi. Lisäksi kuulin uutisen vasta aivan hetki sitten, joten tämä muistokirjoitus tulee ihan pystymetsästä sen suuremmin suunnittelematta ja miettimättä. Täytyy varmasti nyt pyhien aikana perehtyä tarkemminkin legendan uran vaiheisiin. Halusin kuitenkin tämän kirjoituksen tähän nyt tekaista, jotta muutkin halukkaat voivat osanottonsa tai muistelonsa jättää.
torstai 24. maaliskuuta 2016
perjantai 18. maaliskuuta 2016
Puolivälieriä pukkaa
Ainakin eteläisessä Suomessa kevät on jo suhteellisen pitkällä, illalla alkaa olla jo pidempään valoisaa ja päivisin jopa aurinko paistaa. Toinen kevään merkki on jalkapallon eurocupien eteneminen kohti touko-kesäkuun vaihteen loppuhuipennusta ja nyt onkin jäljellä enää kahdeksan joukkuetta. Neljä puolivälieräparia on tänään arvottu Sveitsin Nyonissa totuttuun tapaan ja samalla tavalla totuttuun tapaan otetaan niistä nyt esiin vähän ennakointia ja toivottavasti keskustelua herättäviä pohdintoja.
Seuraavia otteluitahan ei tarvitse odotellakaan kuin reilu kaksi viikkoa, koska ensimmäiset osat tulevat vastaan jo tiistaina 5.4. ja sitä seuraavalla viikolla puolivälierät saadaankin sitten jo pakettiin, joko lyhyemmän tai pidemmän kaavan mukaan, mutta saadaan kuitenkin. Ensisilmäyksellä neljästä otteluparista kaksi on erittäin mielenkiintoisia, kun taas toinen kaksi paria vaikuttaisi tässä vaiheessa vähintään hieman epätasaisilta. Toivotaan kuitenkin, että nähdään laadukkaita otteluita ja ehkä joku yllätyskin. Ilman yllätyksiä kun välierissä todennäköisesti ovat neljä megaluokan seuraa: FC Barcelona, FC Bayern München, Paris Saint-Germain ja Real Madrid. Ei kuitenkaan tässä vaiheessa kuuluteta tuota lopputulokseksi, vaan otetaan pari kerrallaan joukkueet käsittelyyn ja katsotaan, mitä voisi olla luvassa.
VfL Wolfsburg - Real Madrid
Wolkkarin omistamalle ja sponsoroimalle saksalaisjoukkueelle sattui kaksipiippuinen arpa. Toisaalta Madridilaisten edellinen ottelupari AS Romaa vastaan osoitti, ettei vähän nimettömämmälläkin joukkueella pystyy Los Blacosia vastaan luomaan riittävästi maalipaikkoja todelliseen haastoon jatkopaikasta, mutta toisaalta Los Blancosin pelaajien yksilötaito on sitä luokkaa, että yksittäinenkin virhe saksalaisten omassa päässä voi kostautua. Lisäksi täytyy huomioida, että ottelujärjestys suosii madridilaisia, jotka saavat aloittaa pelit vierasmatkalla. Tätä taustaa vasten on olemassa vaara, jälleen kerran, että Real tekaisee pari vierasmaalia ja todellinen jännitys otteluparista katoaa sen sileän tien. Ei kuitenkaan viedä saksalaisilta mahdollisuuksia, koska täydellä onnistumisella sillä on mahdollisuudet onnistua nykyvireistä Realia vastaan. Puolustukslinja on ihan laadukas, jos ainakin ihannekolmikko Riccardo Rodriguez-Dante-Naldo saadaan kokonaisuudessaan kentälle ja keskikentän keskustan kaksikko Luiz Gustavo-Josuha Guilavogui on myös kentälle päästessään fyysinen ja riittävän ilkeä tekemään Realin pelinrakentelusta epämukavaa. Vastahyökkäyksien ja erikoistilanteiden viimeistely on sitten Wolkkarilaisten hyökkäyksen ase ja siinä täytyy onnistua AS Romaa selvästi paremmin.
Real Madridilla taas se arpaonni jatkuu vuodesta toiseen, ei kai sitä oikein muuta voi sanoa. Ennakkoon jo pyörittelin mielessäni, että ihan varmasti joukkue saa vastaansa joko Wolfsburgin tai Benfican ja välttää ilkeät Bayernit, Atleticot, PSGt ja Barcat. Jälleen on tie siloteltu hyvillä arpatuloksilla ainakin välieriin asti. Toisaalta 4-0 lopputuloksesta huolimatta edellisen kierroksen kohtaamiset AS Romaa vastaan olivat Los Blancosille kaikkea muuta kuin helppoja ja selviä. Romalla oli riittävästi paikkoja jopa jatkopaikkaan asti, vähintää jatkoajalle asti. Edelleen Realin otteissa näkyy organisoinnin puute, edelleen kentällä näkee pelaajia, joille ei ole tilanteiden tullessa eteen selvää, mitä pitäisi tehdä. Valmentajan vaihto ei median ja kilpailevien joukkueiden valmentajienkaan mukaan ole tuonut muutosta pitkiin linjojen väleihin, puolustusprässin organisoimattomuuteen ja muihin pienempiin ongelmakohtiin. Kilpailevien joukkueiden valmentajat ovat kysyttäessä todenneet, ettei Rafael Benitezin ja Zinedine Zidanen Realin välistä eroa käytännössä juuri huomaa. Ollaan tilanteessa, jossa Zidane tosiaan vaikuttaa enemmän "tsemppivalmentajalta", jonka homma on saada pidettyä ainakin joukkueen isoimmat starat sen verran tyytyväisinä ja motivoituneina, että he voisivat yksilötaidollaan ratkoa otteluita vähintään vähän heikompia joukkueita vastaan. Tulevien reilu kahden viikon aikana tuskin mitään suurta muutosta tapahtuu ja otteluparin käsikirjoitus lienee se, että Real pitää palloa ja pyrkii jonkinlaisilla kombinaatioilla tai yksilöratkaisuilla murtamaan organisoidumman Wolkkarin puolustuksen riittävän monta kertaa. Realin pitäisi ongelmistaan huolimatta pystyä Wolkkari selvittämään ja ottamaan se välieräpaikka, joka sille jälleen "arvontatuloksella tarjottiin", mutta parantaa pitää AS Roma-parin otteista, koska aina ei Keylor Navaskaan pysty kaikkia tilanteita pelastamaan. Realilla on toki se etu, että kaikki muut kilpailut on jo käytännössä sössitty tämän kauden osalta, joten kaikki munat pannaan varmasti yhteen koriin ja UCL-voittoa vielä haetaan.
FC Bayern München - SL Benfica
Baijerilaiset, tai kuten saksalaisfutiksen fanien joukossa kuuluva ilkkumanimi "pohjois-itävaltalaiset" kuuluu, onnistuivat mestarin elkein kampeamaan tiensä jatkoon viimeisen puoliajan ja jatkoajan kautta Juventusta vastaan, mikä kieltämättä oli varmasti uskoa nostattava ja huomion arvoinen suoritus. Nyt eteen tulee aavistuksen helpompi, mutta ilkeämpi joukkue, eivätkä Bayernin loukkaantumishuolet puolustuspäässä mihinkää ehdi tässä parin viikon aikana katoamaan. Varsinkin keskuspuolustuksessa joukkue joutuu edelleen luovimaan ja keksimään normaalitilanteesta poikkeavia ratkaisuja, joka voi jossain kohtaa kevättä osoittautua ratkaisevaksi. Juventusta vastaan homma vielä toimi juuri ja juuri riittävällä tavalla, tosin Juventuskin siinä auttoi missaamalla paikkoja, jotka olisivat olleet ns. "naula arkkuun". Sama vaara on olemassa Benficaakin vastaan, mutta ei ehkä ihan niin kriittisenä. Pelin käsikirjoitus tuskin tulee yllättämään ketään, vaan saksalaispoppoo etenee samalla ultimaattisen pallonhallinnan ajatuksella kuin ennenkin ja pyrkii sekä puolustamaan, että myös hyökkäämään sen kautta. Tehdään pari maalia ja pidetään loppuaika palloa, jotta vastustaja ei tee maalia. Simppeli idea, mutta ne vastahyökkäykset yhdistettynä puolustuslinjan soveltamiseen ovat kantona kaskessa.
Benficalla on ihannetapauksessa joukkueessaan heittää keskikaistalle fyysisiä pelaajia tukkimaan peliä ja samalla laidoille löytyy nopeita pelaajia, jotka pystyvät vastahyökkäysten kautta luomaan ainakin joitakin maalipaikkoja. Tämä kun yhdistetään tosiaan jo edellä mainittuun Bayernin puolustuslinjan luokkaantumissumaan ja sitä kautta aavistuksen ehkä epäselvään organisointiin, on Benficalla olemassa omat mahdollisuutensa, joskin ne ovat varsin laihat parhaassakin tapauksessa. Toisaalta ottelujärjestys voi jopa suosia portugalilaisia, jos peli lähtee hyvin käyntiin, eikä paskat ole housussa heti alkuvihellyksestä lähtien. Toki Münchenin Allianz Arena on ollut viime vuosina lähes kaikille vierailijoille ikävä paikka, mutta Juventus näytti menneellä viikolla, että kyllä sielläkin voi vierasmaaleja tehdä. Benfican etuna lienee myös se, että se voi pelata ns. "paineettomasti" tässä kohtaa, kun vastustaja on megaluokan seura, jolta odotetaan vain ja ainoastaan jatkopaikkaa. Jos tämä painettomuus tarttuu hyvin pelaajiin ja he saavat itsestään parhaan irti pelkäämättä pallon saatuaan, mitä sillä tehdä, voi se konkretisoitua hyvänäkin vierastuloksena ja tarjota mahdollisuudet vaikka jopa jatkopaikkaan. Todennäköisin skenaario on kuitenkin se, että Bayern voittaa kotonaan maalilla tai parilla, eikä Benficalla juuri ole jatkopaikan suhteen sanottavaa.
FC Barcelona - Atletico de Madrid
Kaksi tämän kauden Espanjan kovinta, ainakin kirjoitushetkellä, kohtaavat toisensa ja luvassa lienee mielenkiintoinen vääntö kahden erilaisen pelityylin ja taktiikan välille. Ottelujärjestys myös on sen suuntainen, että jännitys tullee säilymään ihan parin loppuun asti, ellei Barcelona sitten onnistu taiteilemaan kotonaan isompaa voittoa. Joukkueet ovat meneillään olevalla kaudella kohdanneet kotimaassaan jo kahdesti ja molemmilla kerroilla Barcelona on voittanut 2-1, joten tiukkoja pelejä on varmasti nytkin luvassa. Ottelujärjestys, eli Barcelonan aloittaminen kotonaan, tuonee ainakin ensimmäiseen osaan aavistuksen varmistelua. Barcelona pyrkii varmasti kaikin keinoin välttämään päästämästä vierasmaalia Atleticolle, joka todennäköisesti konkretisoituu pelitapahtumissa niin, että Barca tullee pitämään palloa enemmän varman päälle ja hakemaan hyökkäyksellisiä ratkaisuja vasta sitten, kun se pääsee todella syvälle vastustajan alueelle, missä pallonmenetykset eivät ole niin vaarallisia Atleticon kaltaista vaarallista vastahyökkäysjoukkuetta vastaan. Barcelona luottanee siihen, että liki automaatioksi organisoitu järjestelmä pystyy tuottamaan riittävän määrän paikkoja hurjan vaarallisesti MSN-hyökkäyskolmikolle, joka sitten pystyy ne riittävät maalit tekemään.
Atletico on edelleen tässä vaiheessa kautta Euroopan suurten liigojen vähiten maaleja päästänyt joukkue ja sen tiivis puolustusorientoitunut pelitapa yhdistettynä vaarallisiin vastahyökkäyksiin ja erikoistilanteisiin tekee siitä erittäin vaarallisen vastustajan Barcelonalle ja muillekin megaseuroille, joiden pelitapa on pitää palloa. Tällöin Atletico luonnollisesti pääsee pelaamaan juuri niin kuin se itse haluaa pelata. Edellisen otteluparin 210 minuutin pelaaminen ilman maaleja PSV Eindhovenia vastaan ei varmasti ole se paras vertailukohta osoittamaan Atleticon vaarallisuutta, koska siinä parissa oikeastaan kumpikaan joukkue ei päässyt pelaamaan omilla vahvuuksillaan. Jos tämän kauden aikaisempia kohtaamisia käytetään vertailukohtina näiden kahden välillä, niin sitä kautta Barcelonan voi, ja se täytyykin, nimetä ennakkosuosikiksi, mutta noista kahdesta kohtaamisesta on hyvä muistaa se, että niissä oli kyseessä vain 3 sarjapistettä. Tässä otteluparissa, ja käytännössä jo ensimmäisessä osaottelussa, on kyse jo koko loppukauden euromenestyksestä, joka varmasti tuo mukanaan molemminpuolista varovaisuutta. Näihin tekijöihin pohjaten en ennusta parista mitään maalijuhlaa, vaan tarkkaa pelaamista, joka normaalitilanteessa kahden ottelun jälkeen pitäisi päättyä Barcelonan maalin tai kahden yhteistulosvoittoon. Ottelujärjestyksen ollessa mikä on nousee kuitenkin Atleticon mahdollinen vierasmaali ja pitävä puolustus tärkeään ja mahdollisesti yllättävään asemaan.
PSG - Manchester City
Pariisilaiset jatkavat pudotuspelikiertuettaan Englantiin, kun nyt tulee eteen reissu Manchesteriin Lontoon sijasta. Joukkueen meno kotimaisessa sarjassa on ollut vahvaa, toki asiaa auttaa täysin ylivoimainen materiaali, ja siellä mestaruus on käytännössä ollut varma jo vaikka kuinka kauan. Tämä tarjoaa mahdollisuuden lepuutella avainpelaajia tarvittaessa ja sitä keinoa ei varmasti jätetä käyttämättä, jos sille tarvetta koetaan. PSG ei ole nykyomistuksessaan vielä välieriin asti selvinnyt ja nyt siihen varmasti panostetaan ihan täydellä tarmolla. Joukkueen materiaali on laaja ja mahdollistaa erilaiset taktiset muutokset ja reagoinnit otteluiden sisällä, varsinkin hyökkäykseen on mahdollista laittaa monia erilaisia kombinaatioita kahden kärjen taktiikasta nopeampiin laitapelaajiin, joka varmasti tuottaa päävaivaa vastustajille niin pelaaja- kuin myös valmentajatasolla. Edellisessä otteluparissa nähtiin Chelseaa vastaan, että myös puolustus on tarpeen tullessa riittävän organisoitunut ja kykenevä ottamaan vastaan vastustajien ajoittaisia vyörytyksiä, ainakin Chelsean tasoista joukkuetta vastaan. Ihannetilanteessa PSG:n miehistöstä on vaikea löytää sellaista yksittäistä heikkoutta, johon vastustaja voisi suoraan iskeä. Varsinkin kun David Luiz on viimein kotiutunut toppariksi niin hyvin, että ne koomailut ja hasardit ovat jääneet lähes kokonaan pois.
Manchester City selvitti historiansa ensimmäisen kerran UCL-pudotuspeliparin voittajana ja on nyt ensimmäistä kertaa mukana kahdeksan parhaan joukossa, ainoana englantilaisjoukkueena. Tosin se vastustaja siinä ensimmäisessä voitetussa pudotuspeliparissa oli vähintään helpohkoksi miellettävä Dynamo Kiova, jonka jälkimmäinen ottelupari Etihad Stadiumilla nyhjättiin mielenkiinnottomasti 0-0. Tähän kun lisätään joukkueen loukkaantumishuolet ainakin puolustuksessa, eikä keskikentällekään ilmeisesti saada kentälle ihan sitä ihannekokoonpanoa, joka haluttaisiin ja liki jokakeväinen huoli joukkueen ainoan maailmanluokan hyökkääjän Sergio Agüeron vireestä ja kunnosta, niin Cityllä tulee olemaan iso vuori kiivettävänään. Yhden jännittävän lisämausteen soppaan tuo myös se fakta, että jo tässä kohtaa on ilmoitettu Josep Guardiolan siirtyvän kesällä joukkueen peräsimeen, jota on käytetty yhtenä (teko)syynä viime aikojen heikohkolle vireelle kotimaan kentillä. Osa pelaajista varmasti tietää, että lähtö on todennäköisesti edessä kesällä, kun tulee uusi valmentaja liki uniikkeine pelisysteemeineen ja taktiikoineen, joka toki on voinut vaikuttaa joihinkin pelaajiin motivaatiota alentavasti. Lisäksi kuinka keskittynyt on nykyinen valmentaja Manuel Pellegrini, kun matto on jo käytännössä vedetty jalkojen alta? Ihannetilanteessa tämä kahden sheikkirahoitteisen joukkueen pari olisi varmasti erittäin ympäripyöreä ja mielenkiintoinen, mutta Cityn ongelmat latistavat ainakin tässä vaiheessa ajateltuna sitä hieman. Cityllä on toki ottelujärjestyksen ollessa suosiollinen sen saadessa aloittaa vieraissa mahdollisuus ns. "yllätykseen", jos se pystyy hakemaan hyvän vierastuloksen, mutta kaikki tekijät huomioon ottaen PSG on kyllä suosikki jatkamaan tästä parista. Se jatkopaikka ei toki ole mikään lähellekään varma ja tullessaankin se tuskin tulee ainakaan numeroiden valossa mitenkään ylivoimaisesti.
Seuraavia otteluitahan ei tarvitse odotellakaan kuin reilu kaksi viikkoa, koska ensimmäiset osat tulevat vastaan jo tiistaina 5.4. ja sitä seuraavalla viikolla puolivälierät saadaankin sitten jo pakettiin, joko lyhyemmän tai pidemmän kaavan mukaan, mutta saadaan kuitenkin. Ensisilmäyksellä neljästä otteluparista kaksi on erittäin mielenkiintoisia, kun taas toinen kaksi paria vaikuttaisi tässä vaiheessa vähintään hieman epätasaisilta. Toivotaan kuitenkin, että nähdään laadukkaita otteluita ja ehkä joku yllätyskin. Ilman yllätyksiä kun välierissä todennäköisesti ovat neljä megaluokan seuraa: FC Barcelona, FC Bayern München, Paris Saint-Germain ja Real Madrid. Ei kuitenkaan tässä vaiheessa kuuluteta tuota lopputulokseksi, vaan otetaan pari kerrallaan joukkueet käsittelyyn ja katsotaan, mitä voisi olla luvassa.
VfL Wolfsburg - Real Madrid
Wolkkarin omistamalle ja sponsoroimalle saksalaisjoukkueelle sattui kaksipiippuinen arpa. Toisaalta Madridilaisten edellinen ottelupari AS Romaa vastaan osoitti, ettei vähän nimettömämmälläkin joukkueella pystyy Los Blacosia vastaan luomaan riittävästi maalipaikkoja todelliseen haastoon jatkopaikasta, mutta toisaalta Los Blancosin pelaajien yksilötaito on sitä luokkaa, että yksittäinenkin virhe saksalaisten omassa päässä voi kostautua. Lisäksi täytyy huomioida, että ottelujärjestys suosii madridilaisia, jotka saavat aloittaa pelit vierasmatkalla. Tätä taustaa vasten on olemassa vaara, jälleen kerran, että Real tekaisee pari vierasmaalia ja todellinen jännitys otteluparista katoaa sen sileän tien. Ei kuitenkaan viedä saksalaisilta mahdollisuuksia, koska täydellä onnistumisella sillä on mahdollisuudet onnistua nykyvireistä Realia vastaan. Puolustukslinja on ihan laadukas, jos ainakin ihannekolmikko Riccardo Rodriguez-Dante-Naldo saadaan kokonaisuudessaan kentälle ja keskikentän keskustan kaksikko Luiz Gustavo-Josuha Guilavogui on myös kentälle päästessään fyysinen ja riittävän ilkeä tekemään Realin pelinrakentelusta epämukavaa. Vastahyökkäyksien ja erikoistilanteiden viimeistely on sitten Wolkkarilaisten hyökkäyksen ase ja siinä täytyy onnistua AS Romaa selvästi paremmin.
Real Madridilla taas se arpaonni jatkuu vuodesta toiseen, ei kai sitä oikein muuta voi sanoa. Ennakkoon jo pyörittelin mielessäni, että ihan varmasti joukkue saa vastaansa joko Wolfsburgin tai Benfican ja välttää ilkeät Bayernit, Atleticot, PSGt ja Barcat. Jälleen on tie siloteltu hyvillä arpatuloksilla ainakin välieriin asti. Toisaalta 4-0 lopputuloksesta huolimatta edellisen kierroksen kohtaamiset AS Romaa vastaan olivat Los Blancosille kaikkea muuta kuin helppoja ja selviä. Romalla oli riittävästi paikkoja jopa jatkopaikkaan asti, vähintää jatkoajalle asti. Edelleen Realin otteissa näkyy organisoinnin puute, edelleen kentällä näkee pelaajia, joille ei ole tilanteiden tullessa eteen selvää, mitä pitäisi tehdä. Valmentajan vaihto ei median ja kilpailevien joukkueiden valmentajienkaan mukaan ole tuonut muutosta pitkiin linjojen väleihin, puolustusprässin organisoimattomuuteen ja muihin pienempiin ongelmakohtiin. Kilpailevien joukkueiden valmentajat ovat kysyttäessä todenneet, ettei Rafael Benitezin ja Zinedine Zidanen Realin välistä eroa käytännössä juuri huomaa. Ollaan tilanteessa, jossa Zidane tosiaan vaikuttaa enemmän "tsemppivalmentajalta", jonka homma on saada pidettyä ainakin joukkueen isoimmat starat sen verran tyytyväisinä ja motivoituneina, että he voisivat yksilötaidollaan ratkoa otteluita vähintään vähän heikompia joukkueita vastaan. Tulevien reilu kahden viikon aikana tuskin mitään suurta muutosta tapahtuu ja otteluparin käsikirjoitus lienee se, että Real pitää palloa ja pyrkii jonkinlaisilla kombinaatioilla tai yksilöratkaisuilla murtamaan organisoidumman Wolkkarin puolustuksen riittävän monta kertaa. Realin pitäisi ongelmistaan huolimatta pystyä Wolkkari selvittämään ja ottamaan se välieräpaikka, joka sille jälleen "arvontatuloksella tarjottiin", mutta parantaa pitää AS Roma-parin otteista, koska aina ei Keylor Navaskaan pysty kaikkia tilanteita pelastamaan. Realilla on toki se etu, että kaikki muut kilpailut on jo käytännössä sössitty tämän kauden osalta, joten kaikki munat pannaan varmasti yhteen koriin ja UCL-voittoa vielä haetaan.
FC Bayern München - SL Benfica
Baijerilaiset, tai kuten saksalaisfutiksen fanien joukossa kuuluva ilkkumanimi "pohjois-itävaltalaiset" kuuluu, onnistuivat mestarin elkein kampeamaan tiensä jatkoon viimeisen puoliajan ja jatkoajan kautta Juventusta vastaan, mikä kieltämättä oli varmasti uskoa nostattava ja huomion arvoinen suoritus. Nyt eteen tulee aavistuksen helpompi, mutta ilkeämpi joukkue, eivätkä Bayernin loukkaantumishuolet puolustuspäässä mihinkää ehdi tässä parin viikon aikana katoamaan. Varsinkin keskuspuolustuksessa joukkue joutuu edelleen luovimaan ja keksimään normaalitilanteesta poikkeavia ratkaisuja, joka voi jossain kohtaa kevättä osoittautua ratkaisevaksi. Juventusta vastaan homma vielä toimi juuri ja juuri riittävällä tavalla, tosin Juventuskin siinä auttoi missaamalla paikkoja, jotka olisivat olleet ns. "naula arkkuun". Sama vaara on olemassa Benficaakin vastaan, mutta ei ehkä ihan niin kriittisenä. Pelin käsikirjoitus tuskin tulee yllättämään ketään, vaan saksalaispoppoo etenee samalla ultimaattisen pallonhallinnan ajatuksella kuin ennenkin ja pyrkii sekä puolustamaan, että myös hyökkäämään sen kautta. Tehdään pari maalia ja pidetään loppuaika palloa, jotta vastustaja ei tee maalia. Simppeli idea, mutta ne vastahyökkäykset yhdistettynä puolustuslinjan soveltamiseen ovat kantona kaskessa.
Benficalla on ihannetapauksessa joukkueessaan heittää keskikaistalle fyysisiä pelaajia tukkimaan peliä ja samalla laidoille löytyy nopeita pelaajia, jotka pystyvät vastahyökkäysten kautta luomaan ainakin joitakin maalipaikkoja. Tämä kun yhdistetään tosiaan jo edellä mainittuun Bayernin puolustuslinjan luokkaantumissumaan ja sitä kautta aavistuksen ehkä epäselvään organisointiin, on Benficalla olemassa omat mahdollisuutensa, joskin ne ovat varsin laihat parhaassakin tapauksessa. Toisaalta ottelujärjestys voi jopa suosia portugalilaisia, jos peli lähtee hyvin käyntiin, eikä paskat ole housussa heti alkuvihellyksestä lähtien. Toki Münchenin Allianz Arena on ollut viime vuosina lähes kaikille vierailijoille ikävä paikka, mutta Juventus näytti menneellä viikolla, että kyllä sielläkin voi vierasmaaleja tehdä. Benfican etuna lienee myös se, että se voi pelata ns. "paineettomasti" tässä kohtaa, kun vastustaja on megaluokan seura, jolta odotetaan vain ja ainoastaan jatkopaikkaa. Jos tämä painettomuus tarttuu hyvin pelaajiin ja he saavat itsestään parhaan irti pelkäämättä pallon saatuaan, mitä sillä tehdä, voi se konkretisoitua hyvänäkin vierastuloksena ja tarjota mahdollisuudet vaikka jopa jatkopaikkaan. Todennäköisin skenaario on kuitenkin se, että Bayern voittaa kotonaan maalilla tai parilla, eikä Benficalla juuri ole jatkopaikan suhteen sanottavaa.
FC Barcelona - Atletico de Madrid
Kaksi tämän kauden Espanjan kovinta, ainakin kirjoitushetkellä, kohtaavat toisensa ja luvassa lienee mielenkiintoinen vääntö kahden erilaisen pelityylin ja taktiikan välille. Ottelujärjestys myös on sen suuntainen, että jännitys tullee säilymään ihan parin loppuun asti, ellei Barcelona sitten onnistu taiteilemaan kotonaan isompaa voittoa. Joukkueet ovat meneillään olevalla kaudella kohdanneet kotimaassaan jo kahdesti ja molemmilla kerroilla Barcelona on voittanut 2-1, joten tiukkoja pelejä on varmasti nytkin luvassa. Ottelujärjestys, eli Barcelonan aloittaminen kotonaan, tuonee ainakin ensimmäiseen osaan aavistuksen varmistelua. Barcelona pyrkii varmasti kaikin keinoin välttämään päästämästä vierasmaalia Atleticolle, joka todennäköisesti konkretisoituu pelitapahtumissa niin, että Barca tullee pitämään palloa enemmän varman päälle ja hakemaan hyökkäyksellisiä ratkaisuja vasta sitten, kun se pääsee todella syvälle vastustajan alueelle, missä pallonmenetykset eivät ole niin vaarallisia Atleticon kaltaista vaarallista vastahyökkäysjoukkuetta vastaan. Barcelona luottanee siihen, että liki automaatioksi organisoitu järjestelmä pystyy tuottamaan riittävän määrän paikkoja hurjan vaarallisesti MSN-hyökkäyskolmikolle, joka sitten pystyy ne riittävät maalit tekemään.
Atletico on edelleen tässä vaiheessa kautta Euroopan suurten liigojen vähiten maaleja päästänyt joukkue ja sen tiivis puolustusorientoitunut pelitapa yhdistettynä vaarallisiin vastahyökkäyksiin ja erikoistilanteisiin tekee siitä erittäin vaarallisen vastustajan Barcelonalle ja muillekin megaseuroille, joiden pelitapa on pitää palloa. Tällöin Atletico luonnollisesti pääsee pelaamaan juuri niin kuin se itse haluaa pelata. Edellisen otteluparin 210 minuutin pelaaminen ilman maaleja PSV Eindhovenia vastaan ei varmasti ole se paras vertailukohta osoittamaan Atleticon vaarallisuutta, koska siinä parissa oikeastaan kumpikaan joukkue ei päässyt pelaamaan omilla vahvuuksillaan. Jos tämän kauden aikaisempia kohtaamisia käytetään vertailukohtina näiden kahden välillä, niin sitä kautta Barcelonan voi, ja se täytyykin, nimetä ennakkosuosikiksi, mutta noista kahdesta kohtaamisesta on hyvä muistaa se, että niissä oli kyseessä vain 3 sarjapistettä. Tässä otteluparissa, ja käytännössä jo ensimmäisessä osaottelussa, on kyse jo koko loppukauden euromenestyksestä, joka varmasti tuo mukanaan molemminpuolista varovaisuutta. Näihin tekijöihin pohjaten en ennusta parista mitään maalijuhlaa, vaan tarkkaa pelaamista, joka normaalitilanteessa kahden ottelun jälkeen pitäisi päättyä Barcelonan maalin tai kahden yhteistulosvoittoon. Ottelujärjestyksen ollessa mikä on nousee kuitenkin Atleticon mahdollinen vierasmaali ja pitävä puolustus tärkeään ja mahdollisesti yllättävään asemaan.
PSG - Manchester City
Pariisilaiset jatkavat pudotuspelikiertuettaan Englantiin, kun nyt tulee eteen reissu Manchesteriin Lontoon sijasta. Joukkueen meno kotimaisessa sarjassa on ollut vahvaa, toki asiaa auttaa täysin ylivoimainen materiaali, ja siellä mestaruus on käytännössä ollut varma jo vaikka kuinka kauan. Tämä tarjoaa mahdollisuuden lepuutella avainpelaajia tarvittaessa ja sitä keinoa ei varmasti jätetä käyttämättä, jos sille tarvetta koetaan. PSG ei ole nykyomistuksessaan vielä välieriin asti selvinnyt ja nyt siihen varmasti panostetaan ihan täydellä tarmolla. Joukkueen materiaali on laaja ja mahdollistaa erilaiset taktiset muutokset ja reagoinnit otteluiden sisällä, varsinkin hyökkäykseen on mahdollista laittaa monia erilaisia kombinaatioita kahden kärjen taktiikasta nopeampiin laitapelaajiin, joka varmasti tuottaa päävaivaa vastustajille niin pelaaja- kuin myös valmentajatasolla. Edellisessä otteluparissa nähtiin Chelseaa vastaan, että myös puolustus on tarpeen tullessa riittävän organisoitunut ja kykenevä ottamaan vastaan vastustajien ajoittaisia vyörytyksiä, ainakin Chelsean tasoista joukkuetta vastaan. Ihannetilanteessa PSG:n miehistöstä on vaikea löytää sellaista yksittäistä heikkoutta, johon vastustaja voisi suoraan iskeä. Varsinkin kun David Luiz on viimein kotiutunut toppariksi niin hyvin, että ne koomailut ja hasardit ovat jääneet lähes kokonaan pois.
Manchester City selvitti historiansa ensimmäisen kerran UCL-pudotuspeliparin voittajana ja on nyt ensimmäistä kertaa mukana kahdeksan parhaan joukossa, ainoana englantilaisjoukkueena. Tosin se vastustaja siinä ensimmäisessä voitetussa pudotuspeliparissa oli vähintään helpohkoksi miellettävä Dynamo Kiova, jonka jälkimmäinen ottelupari Etihad Stadiumilla nyhjättiin mielenkiinnottomasti 0-0. Tähän kun lisätään joukkueen loukkaantumishuolet ainakin puolustuksessa, eikä keskikentällekään ilmeisesti saada kentälle ihan sitä ihannekokoonpanoa, joka haluttaisiin ja liki jokakeväinen huoli joukkueen ainoan maailmanluokan hyökkääjän Sergio Agüeron vireestä ja kunnosta, niin Cityllä tulee olemaan iso vuori kiivettävänään. Yhden jännittävän lisämausteen soppaan tuo myös se fakta, että jo tässä kohtaa on ilmoitettu Josep Guardiolan siirtyvän kesällä joukkueen peräsimeen, jota on käytetty yhtenä (teko)syynä viime aikojen heikohkolle vireelle kotimaan kentillä. Osa pelaajista varmasti tietää, että lähtö on todennäköisesti edessä kesällä, kun tulee uusi valmentaja liki uniikkeine pelisysteemeineen ja taktiikoineen, joka toki on voinut vaikuttaa joihinkin pelaajiin motivaatiota alentavasti. Lisäksi kuinka keskittynyt on nykyinen valmentaja Manuel Pellegrini, kun matto on jo käytännössä vedetty jalkojen alta? Ihannetilanteessa tämä kahden sheikkirahoitteisen joukkueen pari olisi varmasti erittäin ympäripyöreä ja mielenkiintoinen, mutta Cityn ongelmat latistavat ainakin tässä vaiheessa ajateltuna sitä hieman. Cityllä on toki ottelujärjestyksen ollessa suosiollinen sen saadessa aloittaa vieraissa mahdollisuus ns. "yllätykseen", jos se pystyy hakemaan hyvän vierastuloksen, mutta kaikki tekijät huomioon ottaen PSG on kyllä suosikki jatkamaan tästä parista. Se jatkopaikka ei toki ole mikään lähellekään varma ja tullessaankin se tuskin tulee ainakaan numeroiden valossa mitenkään ylivoimaisesti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)