torstai 16. lokakuuta 2014

Eteenpäin ollaan menty...Vai ollaanko?

Suomen jalkapallomaajoukkue, kavereiden kesken "Huuhkajat", pelasi kaksi maaottelua menneen viikon aikana ja kaikilla on varmasti tiedossa, että lopputuloksina näistä kahdesta kotiottelusta lohkon ennakkoon kärkimaiksi arvioituja Kreikkaa ja Romaniaa vastaan oli 1-1 tasapeli Kreikasta ja 0-2 tappio Romanialle. Lukijat ovat varmaankin ottelut katsoneet, tai ainakin nähneet otteluiden tärkeimmät tapahtumat, joten otteluraporttien sijaan lähden tekemään jälkipohdintaa otteluista ja katsomaan tulevaisuuteen. Ottelun jälkeen kun olemme saaneet kuulla ja lukea melkoisen ristiriitaisia kommentteja, mitä tulee pelaajiin ja valmentaja Mika-Matti "Mixu" Paatelaiseen. Pelaajat ovat olleet syystäkin hyvin pettyneitä ja ruoskineet itseään, kun valmentaja on enimmäkseen vaan toppuutellut kritiikkiä ja puhunut "palloliiton sisällä olevasta hyvästä buumista".

Valmentaja Paatelaista on ympäri internetin kritisoitu valmentajataitojen puutteesta, reagointikyvyn puutteesta otteluiden aikana ja kummallisista pelaajavalinnoista. Aion nyt itsekin kritisoida häntä hieman näiden kahden ottelun pohjalta. Ajattelin jakaa tämän kritiikin suuremmalta osalta nyt kahtia, maalivahti- ja puolustusosioon sekä keskikenttä- ja hyökkäysosioon. Tämän jälkeen ajattelin käydä vähän läpi noita "joulukuusitaktiikan tai -ryhmityksen" ongelmia ja tuoda esille pari vaihtoehtoa sen kehittämiseksi.

En varmasti ollut ainut, jolle päällimmäinen reaktio Kreikka-ottelun avauskokoonpanosta oli "kuka v*tun Jarkko Hurme? Missä Jere Uronen?" Valmentaja Paatelainen laittoi oikeaksi pakiksi avaukseen pelaajan, jolla ei juuri ollut pelituntumaa tai -kokemusta viime ajoilta, eikä hän ollut kovin juurikaan pelannut maajoukkueessa aikaisemmin. Lopputulos Hurmeen valinnan osalta oli se, että hän oli molemmissa otteluissa aiheuttamassa vastustajan ensimmäisiä maaleja ja varsinkin Romaniaa vastaan kyseessä oli alokasmainen virhe kulmapotkussa. Kreikkaa vastaan peli oli hänen osaltaan vielä "ihan ok", koska hän paikkasi ensimmäisellä puolikkaalla tulleen maaliin johtaneen virheensä tekemällä itse Suomen 1-1 tasoituksen. Epäilen, että tuo sinällään hieno maali sokaisi Paatelaisenkin ja sai tämän laittamaan Hurmeen avaukseen Romaniaakin vastaan, missä valinta sitten realisoitui 0-1 maalina ja tilanteena, joka aiheutti Alexander Ringin toisen keltaisen ja sitä kautta punaisen. Puolustuslinjan optimimuoto on omasta mielestäni Uronen - Moisander - Toivio - Arkivuo, Hurmeen taso ei nähtyjen otteiden perusteella siihen riitä. Toinen asia, mitä puolustuksessa mietin, on tuo maalivahtikysymys. Suomi pelaa kuitenkin nykyään rohkeammin pallonhallintaan pohjautuvaa peliä, jolloin maalivahdinkin pitäisi pystyä pelaamaan jalalla suhteellisen luotettavasti. Näin ollen Niki Mäenpään korvaaminen Lukas Hradeckyllä olisi harkittava asia. Mäenpään sijoittumisvirheet olivat osasyynä vastustajan syntyneisiin maaleihin, vaikka eivät maalit toki läheskään kokonaan Mäenpään syyksi mene. Asia on kuitenkin nyt niin, että tolppien välissä seisoo Hollannin divarissa pelaava kassari, kun penkillä istuu nuori ja lupaava Tanskan pääsarjassa erittäin hyviä otteita esittänyt veskari, josta jossain vaiheessa väkisin tulee Suomen seuraava ykkösmaalivahti. Hradecky tuskin olisi näissä peleissä ainakaan huonommin pärjännyt, joten alkaisi olla syytä laittamaan häntäkin jo kentälle.

Keskikentältä ja hyökkäyksestä jäi oikeastaan vieläkin enemmän parjattavaa, jos se vaan on mahdollista. Valmentaja Paatelainen päätti molemmissa otteluissa itsepintaisesti lähteä liikkeelle ryhmityksellä, missä Suomen hyökkäyksellisesti luovin ja paras pelaaja Roman Eremenko olis sijoitettu hyökkäävimpään kolmikkoon. Tämä aiheutti osaltaan sen, että Suomella oli vaikeaa saada pelattua palloa kontrolloidusti ylöspäin, kun Eremenko pelasi niin ylhäällä ja vastustajien linjat olivat organisoituina suhteellisen alas, missä tilaa ei ollut. Valmentaja Paatelainen teki Kreikka-ottelun tauolla onnistuneen muutoksen siirtäessään Eremenkon alemmas rakentamaan peliä, jolloin palloa saatiin hallitummin ja toistuvammin ylemmäs ja jonka seurauksena Suomi teki maalin ja loi muutaman paikan lisääkin. Tästä huolimatta Paatelainen jostain syystä halusi Romaniaa vastaan palata tuohon aikaisempaan ideaan ja peluuttaa Eremenkoa ylempänä, joka kuitenkin oma-aloitteisesti siinä ottelussa tuli monesti hakemaan palloa alempaakin. Itselleni oli ainakin alusta asti selvää, että Romania tulisi vieraspeliin puolustuksen kautta ja odotin, että Paatelainen olisi ymmärtänyt jatkaa Kreikka-ottelun jälkimmäisen puolikkaan linjalla.

Suomen suurin ongelma tämän hetken pelaamisessa on maalipaikkojen luomisen vaikeus ja puute, sekä laitapelin puuttuminen lähes kokonaan. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että Suomen hyökkäyskalusto on liian yksipuolista, tai ainakin se kalusto, joka otteluihin on valittu ja kentälle laitetaan. Kun kentällä samaan aikaan juoksevat Riku Riski, Teemu Pukki ja Kasper Hämäläinen, on vastustajan helppo puolustaa, koska kukaan noista hyökkääjistä ei aiheuta minkäänlaista fyysistä uhkaa maalialueella erikoistilanteissa tai keskityksissä. Vastustajan täytyy ainoastaan pitää linjat tiiviinä ja varmistaa, ettei puolustuksen ja maalin väliin jää tyhjää tilaa pystyjuoksuille ja seurauksena Suomen ainoat aseet ovat Roman Eremenkon kaukolaukaukset. Nekään eivät aiheuta kovin toistuvaa tai jatkuvaa uhkaa.

Mikä sitten ratkaisuksi ongelmiin? Yksinkertaista ja helppoa ratkaisua ei ole, mutta hyökkäykseen olisi pyrittävä luomaan variaatioita, mahdollisuuksia ja yllättävyyttä! Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ylimpänä pelaavan hyökkääjän paikalle olisi saatava pelaaja, jolla on fysiikkaa ja voimaa taistella vastustajan toppareita vastaan. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että kärkeen pitäisi laittaa pelaamaan Eero Markkasen tai Berat Sadikin tyylinen pelaaja. Niin siitäkin huolimatta, että heidän näyttönsä ovat vielä tässä vaiheessa aika ohuet, koska nykyinen malli ei selvästikään toimi. Teemu Pukki ja Kasper Hämäläinen voisivat hyvin jatkaa alempina hyökkääjinä, koska heillä on nopeutta ja pallotaitoa ainakin kohtuullisesti. Keskikentän kolmikon porrastaisin niin, että keskimmäisenä pelaava Eremenko saisi pelata hieman ylempänä, jolloin "joulukuusen" malli muuttuisi muotoon 4-2-1-2-1. Tällöin Eremenko olisi alhaalta pelattaessa paremmin pelattavissa ja kuitenkin hyökkäyksen suhteen keskeisellä paikalla ja hänellä olisi useampi syöttösuunta valittavana. Keskustassa voisi hyvin peluuttaa nyt hyvin onnistunutta Tim Sparvia ja Perparim Hetemajta. Penkiltä tuohon olisi sitten vielä vaihtoehtoina Markus Halsti ja Teemu Tainio. Tekisin tämän lisäksi myös puolustuslinjaan muutoksia ja erään ehkä yllättävänkin muutoksen: Jere Uronen vasemmalle, koska laitapelaaminen jää tuossa asetelmassa niin paljon laitapuolustajien kontolle. Hän pystyisi vasenjalkaisena pelaajana tuomaan keskityspelkoa laidalle ja on muutenkin pallon kanssa suhteellisen laadukas pelaaja. Topparipari Niklas Moisander - Joona Toivio ei tarvitse muutoksia, mutta kunhan Alexander Ring vapautuu pelikiellostaan, istuttaisin tai ainakin kokeilisin häntä oikean laitapuolustajan tontilla! Hänellä riittää kestävyyttä ja vauhtia juosta ja hän on keskikentällä osoittanut, että fysiikka on ok. Hänen ongelmakseen on osoittautunut epätarkkuus pelin rakentamisessa maata pitkin, mutta edellisissä otteluissa hänen antamansa erikoistilanteet olivat ihan siedettävällä tasolla. Näin ollen hän oikeana pakkina toisi siltä puolelta keskitysvaaraa enemmän kuin flopannut Jarkko Hurme tai esim. Kari Arkivuo. Laittaisin myös jo seuraavaan peliin Unkaria vastaan Lukas Hradeckyn rohkeasti maaliin.

Viimeisimmissä keskusteluissa on väläytelty jopa Mixu Paatelaisen potkuja ja jopa Jari Litmasen nostamista jonkinlaiseen valmennusvastuuseen. Kaikki kunnia Suomen kaikkien aikojen parhaalle jalkapalloilijalle, mutta ilman mitään valmennuskokemusta ei maajoukkueen vastuutehtävään voida ottaa. Lisäksi seuraava Unkari-ottelu on jo noin kuukauden päässä, joten tässä kohtaa ei vielä ole syytä valmentajaa erottaa. Unkari-ottelusta on kuitenkin tultava jo tulosta, tarkoittaen mieluiten voittoa ja vähintään tasapelia hallitsevalla peliesityksellä. Muussa tapauksessa Paatelaisen aika on ohi. Tappio Unkari-ottelusta tarkoittaisi käytännössä lopputurnaushaaveiden kariutumista, jolloin loput ottelut voisi käyttää uuden valmentajan sisään ajamiseen ja todennäköisen uuden peliryhmityksen ja -taktiikan käyttöön ottamiseen. Se on nyt Mixulla "tulos tai ulos"-ottelu tulossa! Nyt on aika näyttää, että valmentaja pystyy mukautumaan. Nyt on se vastuun ottamisen aika ja paikka, enää ei voi pelin jälkeisissä selittelyissä mennä edes epäsuorasti osoittelemaan ja syyttämään tappiosta Jarkko Hurmetta, kun on itse mennyt vastaavanlaisen pelaajan avaukseen laittamaan.

85 kommenttia:

  1. tästä on oltava samaa mieltä nyt. Kyllä vitutti kahtoa ku Hurme koohotti laidalla ja aina kun sai painetta niin pallo vaan johonkin silmät kiinni.. ja Ring pelasi järkyttävän huonon pelin Romaniaa vastaan, oliko yhtään syöttöä omille?
    Pitäs olla toinen kaveri joka on Eremenkon tasolla, että sais sinne yläoksalle jonkun pelimiehen ja Roman pääsis jakamaan palloa alempaa. Eremenko jr kuntokuurille;) Sparv pistelee kyllä välillä todella tarkkoja syöttöjä, mutta ei sekään oikein mikään "pelillinen nero" ole. Perusvarmaa peliä, ei ihmeitä.
    Sadik olisi kiva nähdä kärjessä. Mitään en kyllä kaverista tiedä mutta ainakin tällä hetkellä Sveitsin Superliigan maalitilaston kärkipaikalla, ei se nyt huonompi voi olla ku joku pukki ja riski. Hämäläinen vielä menee kun on niin armottoman nopea poika.
    Pelonsekaisin tuntein odotella nyt unkari-ottelua. Pakkovoitto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. noh annetaan nyt Pukille sen verran tunnustusta että pystyy kuitenkin pelaamaan syötöt omille. Riski täysi turhake.. Toisaalta vaikea tuolla on hyökkääjien loistaa, kun laatupalloja tulee ehkä 1kpl/peli.

      Poista
    2. Helppo olla samaa mieltä tämän mielipiteen kanssa.

      Poista
  2. Nyt lopultakin pitäisi lopettaa kaikki yhteiskunnan tuet jalkapallolle. Suomessa jalkapalloa tuetaan Veikkaus-varoista kaikista eniten. Tästä huolimatta maajoukkue on paskempi kuin Islannin maajoukkue. Missään muussa lajissa ei taida panostuottosuhde olla yhtä huono.

    Rahojen syytäminen jalkapalloon on sama kuin niiden polttaminen, niin huippujalkapallon puolesta kuin kansanterveydellisestikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nojaa...Niitä Veikkaus-varoja käytetään kuitenkin kenttäolosuhteiden rakentamiseen ja parantamiseen, jotta lapset ja nuoret pääsevät harrastamaan. Tässä maailmassa on kuitenkin tärkeää kansanterveydellisesti, että ihmiset ja varsinkin nuoret liikkuvat. Jalkapallo on sosiaalista toimintaa ja siksi nuorille varmasti paljon mielenkiintoisempi harrastus kuin yksin harrastettavat yksilölajit kuten nyt vaikka juoksulajit tai hiihto.

      Poista
    2. Olet Zamppa ihan oikeassa.Maastohiihto on sitäpaitsi sukupuuttoon kuoleva laji.Jopa itse Björgen oli haastattelussa huolissaan maastohiihdon tulevaisuudesta.Hän arvioi että maastohiihdossa ei kilpailla 15-20v päästä muualla kuin Pohjoismaissa.Suurta yleisöä ei maastohiihto muualla maailmassa kiinnosta yksinkertaisesti.Jalkapallo saa nuoret liikkeelle ja sen kautta oppivat sosiaalisia taitoja.

      Poista
    3. Ano, Björgenin huoli liittyi ilmastonmuutoikseen. Hän pelkää, jos talvet jatkavat lämpenemistään, mahdollisuudet talvilajien kilpailuun heikkenevät. Hänen huolensa ei liittynyt pelkästään hiihtoon vaan myös esim. ampumahiihtoon ja alppilajeihin.

      Potkupallolla ei ole mitään kansanterveydellistä merkitystä. Junioreiden kunto ei lajissa juurikaan parane, iso osa lajin junioreista on ylipainoisia. Aikuisharrastuksena laji on kunnon kannalta surkeaa höntsää.

      Poista
    4. Kaikki liikunta on kuitenkin hyvästä ja vaikka juniorit tai aikuiset eivät yltiötosissaan treenaisikaan, niin kaikki fyysinen tekeminen on aina positiivista. Samaten porukassa mukana oleminen on aina parempi juttu, kuin olla yksin.

      Parempi niin, että valtion/Veikkauksen rahoja käytetään esim. juuri palloilukenttien ylläpitoon kuin sitten ylipainoisten ja/tai syrjäytyneiden/mielialapotilaiden hoitoon. Parempi niin, että nuoret ja nuoret aikuiset tekevät jotain urheilullista ja sosiaalista toimintaa, kuin että jäisivät vain kotiin tuijottamaan telkkaria tai tietokonetta.

      Itse pelaan juuri tuollaisessa "höntsäporukassa", erittäin matalassa divarissa, ja voin sanoa, että ihan parin viikkotreenikerran perusteella on monelta pelaajalta paino pudonnut ja selkeästi olo parantunut, vaikka onkin vain "höntsää", eikä vedetä tappoasenteella jokaiseen tilanteeseen.

      Hiihto on myös harrastuksena hyvä, mutta nykyään se ei vedä puoleensa nuoria tai nuoria aikuisia juurikaan. Näin ollen on ihan perusteltua käyttää valtion/Veikkauksen rahoja palloilulajien ja niiden harrastusmahdollisuuksien tukemiseen, koska niitä lajeja kohtaan on enemmän kiinnostusta. Lisäksi hiihtoa on aika vaikeaa ja "turhaa" edes sen suuremmin tukea, kun puhutaan kuntoharrastajista, koska käytännössä jokainen kunta/kaupunki kuitenkin pitää talviaikaan huolen siitä, että maastossa on ladut. Sen kummempaa tukea ei kuuntoliikunnalliselle hiihdolle edes oikein voi antaa.

      Poista
    5. Hiihdolla on Suomessa n. 800 000 harrastajaa, joten väite, ettei "laji vedä juurikaan harrastajia" on kestämätön. Ampumahiihdolla, jota Zamppa fanittaa, on jotain pari sataa harrastajaa Suomessa. Aktiivisia mieskilpailijoita lajissa on korkeitaan parisenkymmentä ja naisissa vain kymmenkunta.
      Siinä vertailua kuinka suosittua hiihto on. Ainoastaan juoksu (lenkkeily), kävely ja keties uinti ovat harrastetumpia kuntoilumuotoja kuin hiihto.

      Poista
    6. Varmasti hiihdolla on harrastajia, mutta nyt olikin kyse NUORISTA ja NUORISTA AIKUISISTA! Hiihto ei vedä puoleensa nuoria harrastajia enää nykypäivänä siihen malliin, kuin se joskus karpaasien aikaan teki. Nämä nuoret, jotka etsivät sitä potentiaalista harrastusta, suuntaavat nykypäivänä suurimmalta osin palloilulajien puoleen, koska se on "nykyaikaista ja trendikästä". Nuoret tykkäävät kulkea porukoissa ja jalkapallo on mitä suurimmassa määrin "porukassa olemista".

      Iäkkäämpi väki varmasti käy edelleen mielellään hiihtämässä enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Omastakin suhteellisen laajasta kaveri- ja tuttavapiiristä suurin osa alle 40 vuotiaista harrastaa enimmäkseen jalkapalloa, tuota vanhemmat käyvät sitten hiihtelemässä ja muutama innokas kuntoilee tenniksen parissa.

      Tälläkin otannalla voi hyvin todeta, että Suomessa nuorempi väestön osa on enemmän kiinnostunut sosiaalisista palloilulajeista ja vanhempi väki taas esim. hiihdosta. Saman huomaa myös vaikka penkkiurheiluväestä: iäkkäämmät tuttavani viihtyvät talviviikonloppuisin ladulla ja katsovat mielellään telkkaristakin hiihtokisoja, vastaavasti nuorempi väki seuraa palloilua. Oma "höntsäporukkamme" pelaa jalkapalloa tekonurmella ympäri vuoden 1-2 kertaa/viikko.

      Se nyt vaan on nykypäivänä niin, että valtio ja Veikkaus kuluttaa liikuntaan ohjattuja rahoja sellaisiin lajeihin, jotka ovat "nykypäiväisiä" ja kiinnostavat ihmisiä. Tällä hetkellä palloilulajit ovat nosteessa ja esim. hiihto kilpaurheilumielessä ei vedä samalla tavalla kuin muutama vuosikymmen sitten. Näin siitäkin huolimatta, vaikka Tomi kuinka palloilulajeja vihaakin. Lisäksi muistutan vielä, ettei kuntoiluhiihtoon edes tarvitse ohjata valtion rahoja, koska kukin kunta/kaupunki ja sen urheilutoimi hoitaa kyllä lumen kasautuessa ladut pelloille ja maastoon ja paikallinen hiihtoseura järjestää ne kulmakunnan hiihtokisat vaikka ihan talkoohengessäkin.

      Poista
    7. Zamppa, noissa höntsäpeleissä on se ja sama minkä kuntoinen kenttä on. Juniorit ja muut höntsääjät voivat pelata vallan hyvin sorakentillä, niitä Suomessa piisaa.

      Miksiköhän Suomen taso on edelleenkin täysin paska, vaikka junioreita on paljon ja valtio tukee lajia avokätisesti? Kenties syynä on se, että jalkapallon valitsee Suomessa kaikista urheilullisesti lahjattomin rupusakki. Lahjakkaat valitsevat yksilölajit tai jääkiekon. Muualla taas lahjakkuudet menevät pääasiassa jalkapalloon.

      Poista
    8. Ompa lapsellinen näkökanta :D Jalkapallo on suunniteltu pelattavaksi nurmikentällä, joissain tapauksissa tekonurmella. Vähän sama asia olisi sanoa, että hiihtokisat(vaikka suuremmatkin mestaruuskisat) järjestettäköön takahikiän pellolla umpihangessa, koska niitä Suomessa piisaa :D Vakavamielisesti sanon tähän, että esimerkiksi omassa kotikaupungissani, keskikokoisessa etelä-suomalaisessa kaupungissa, on tekonurmikenttä ja kaksi täysikokoista nurmikenttää ja niille saa varata vuoroja jokainen porukka, joka haluaa. Edustusjoukkue ja sen juniorit ovat aina oikeutettuja valitsemaan vuoronsa ensin, mutta kaikille kiinnostuneille taataan ne vuorot kuitenkin.

      Jalkapallo on maailman kilpailluin ja laajimmalle levinnyt laji. Suomi on vielä monestakin syystä jalkapallon kehitysmaa. Jos asia olisi helppo muuttaa, niin se olisi jo tehty, mutta se riippuu monesta tekijästä. Lisäksi Suomessa jalkapalloa juniorina harrastaa mieletön määrä sellaisia pelaajia, jotka näkevät sen vain terveellisenä ajan kuluttamisena kivojen kaverien kanssa. He pelaavat niin pitkään, kun tulee aika muuttaa kotikunnalta isompiin ympyröihin opiskelujen perässä. Mielestäni ei ole mitään väärää, että valtio ja Veikkaus pitävät yllä mahdollisuuksia harrastaa esim. juuri jalkapalloa pienemmissäkin paikoissa, jotta suurkaupunkien ulkopuolellakin voi harrastaa muutakin kuin lenkkeilyä ja hiihtoa.

      Poista
    9. Zamppa, kuinka paljon oikeasti jalkapallon Veikkaus-tuista menee oikeasti kenttien parantamiseen? Käsittääkseni kentätä ovat kuntien vastuulla ja kuntien rahoittamia.

      Luulen Veikkaus-rahoista leijonan osan menevän ns. huippujalkapallolle ja Palloliiton möhköfantin pyörittämiseen.

      Poista
    10. Miten on mahdollista, että jääkiekko pienemillä Veikkaus-tuilla on pystynyt rakentamaan jäähalleja paljon parempaan tahtiin kuin jalkapallo ruohokenttiä? Tästä vertailusta käy hyvin ilmi, ettei suorituspaikkojen rakentamiseen rahat tule Veikkaukselta.

      Poista
    11. Minä olen Tomi myös ampumahiihtofani ja voin sanoa että oikein Kaisa Mäkäräisen Super-fani!!Ja kysynkin sinulta näin vaivihkaa että aiotko seurata ens maaliskuussa Kontiolahden ampumahiihdon MM-kisoja.Minulla on jo liput ostettu valmiiksi.Tulee muuten upeat kisat.Kisavieraita odotetaan yli 100000 paikanpäälle.Kilpailijoita osallistuu kisoihin 40 maasta.Toimittajia ja median väkeä noin 1500 jotka tulevat 25 maasta.Näkyvyys ympäri maailmaa 150 milj,katsojalle.

      Palkintojenjaot pidetään Joensuun torilla.Siellä soi Maamme-laulu Kaisa Mäkäräiselle.Ainakin aikaisempien kisojen perusteella mitä Kontiolahdella on käyty niin se on aikalailla todennäköistä.Viidessä viimeisessä mc-kisassa Kaisaa ei ole voittanut Kontiolahdella muut ku Magdalena Neuner pikamatkalla v.2012.Komea putki Kaisalla sijoituksia katottaessa Kontiolahdelta 2 1 1 1 1 :). Kontiolahden rata on niin vaativa ja raskas ettei muut osaa siellä hallita sitä.Varsinkin seinänousu ja sen jälkeen on pelkkää tasasta tultaessa ampumapaikalle.Ja se sopii Kaisalle mainiosti.

      Poista
    12. Aion seurata kisoja mahdollisuuksien mukaan. Seuraanhan ampumahiihtoa muutenkin tiiviisti. Olen seurannut lajia lähes 20 vuotta.

      Viimeisimmistä kolmesta arvokisasta Kaisan mitalisaldo näyttää 0+0+0, komia suora näyttää olevan. Niitä edeltäneestä MM-kisoista Kaisa sai yhden pronssin. Arvokisamenestys on ollut Kaisalla viimeaikoina todella heikkoa verrattuna hänen menestykseensä maailman cupissa.
      Arvokisoissa Kaisan hiihtovauhti on ollut suhteessa kilpasisariinsa paljon heikompaa kuin maailman cupissa. Syytä tähän voi arvailla. Kenties syynä on paineet tahi arvokisojen kova dopingkontrolli.

      Poista
    13. Lisätään vielä, että vaikka seuraan ampumahiihtoa, niin maastohiihto on minun ykköslajini. Pidän maastohiihtäjiä kertaluokkaa kovempina urheilijoina kuin ampumahiihtäjiä. Lajina naisten ampumahiihto on yksi marginaalisimmista mitä olympialaisista löytyy. Laji kilpailee marginaalisuudessa yhdistetyn kanssa. Miehessä ampumahiihdossa on edes jonkin verran kilpailijoita.

      Martin Fourcade, joka on ampumahiihtäjistä ylivoimaisesti paras, on ilmoittanut tavoitteekseen Falunin MM-kisat. Viime aikoina kuitenkin Martinilta on tuullut hiihdon suhteen epäileviä kommentteja. Hän ei näytä uskovan enää mahdollisuuksiinsa hiihdossa. Itse epäilen, että hiihdossa hänellä olisi vaikeuksia mahtua Ranskan joukkueeseen.

      Poista
    14. Suomalaiset miesampumahiihtäjät ovat niin huonoja, että heillä ei ole mitään asiaa lähellekään hiihdon maajoukkuetasoa. He kaikki ovat korkeintaan kansallista keskitasoa hiihtäjinä.

      Olli Hiidensalo osallistui SM-viesteihin Vantaan hiihtoseuran väreissä (sai pronssia Matti Heikkisen ansiosta) . Hän hiihti osuutensa vapaalla hitaammin kuin Iivo Niskanen perinteisellä, eroa taisi olla yli puoli minuuttia. Olli Hiidensalo on sentään saanut maailman cupin pisteitä ampumahiihdossa.

      Jarkko Kauppinen on ollut ampumahiihdossa maailman cupissa parhaimmillaan 10., mutta hiihdon SM-kisoissa hän ei ole ollut koskaan edes lähellä kymppisakkia.
      Similän Tero on aina pessyt nämä ampumahiihtäjät mennen tullen, mutta Similä löytyi hiihdon maailman cupista yleensä sijoilta 50+.
      Keskinkertainen hiihtäjä Kari Varis voitti Martin Fourcaden Fourcaden ainoassa hiihdon maailman cup kisassa.

      Uskooko Ano, että esim. suomalaiset miesampumahiihtäjät kahmisivat hirveästi pisteitä maastohiihdon maailman cupista?

      Poista
    15. No niin nyt päästiin taas Tomin suosikkiaiheeseen, hiihtäjien tasovertailuun :D Sääli vaan, ettei aihe liity (taaskaan) kirjoituksen aiheeseen millään tavalla. Tomin kannattaisi varmaan harkita jotain muuta foorumia noille hiihtokirjoitteluilleen...

      Poista
    16. Minä en hiihtokirjoittelua aloittanut, vaan Ano. Eli muut saavat puhua hiihdosta ja mollata sitä täällä, koska ovat samaa mieltä kanssasi?

      Mutta mitä mieltä ole noista minun jalkapallokommenteista?

      Ja usko pois vaikka kuinka fanitat Mäkäräistä, niin hänen lajinsa on täysin marginaalinen. Sitä kuvaa, että naiset pääsivät lajissa olympialaisiin vasta 90-luvulla (muistaakseni 98).

      Poista
    17. Zamppa, alkuperäisessä kommentissa en maininnut muita lajeja kuin potkupallon sanallakaan. Sinä itse otit hiihdon puheeksi. Vaikka alkuperäisessä kommentissani kyse oli potkupallon turhasta rahoituksesta ja lajin suomalaisesta munattomasta surkeudesta.

      Somen jalkapallon tasoa kuvaa se, että Suomella ei ole kuin yksi auttavasti kansainvälisen tason jalkapalloilija (Eremenko). Muut ovat täysin paskoja, myös viime vuonna kehuttu Moisander, joka on ollut näissä karsinnoissa täysin munaton.

      Poista
    18. Niin, minä totesin sinun potkupallotteluusi(täytyy vielä erikseen mainita, että kyseisten "potkupallotteluiden" ja "koripelleilyiden" käyttäminen kirjoituksissasi saa sinut näyttämään lapselliselta ja keskenkasvuiselta) ja lajin harrastajien haukkumiseesi, että jalkapallo on hyvä ja terveellinen harrastus kaikilla tasoilla ja se vetää nykyään enemmän nuoria puoleensa kuin esim. hiihto tai juoksulajit. Tästä sinä sitten innostuit vain vänkäämään vastaan hiihdon harrastajamääristä ja siitä "kuinka väärin on, että jalkapalloon käytetään Suomessa valtion ja Veikkauksen rahaa".

      Lisäksi nähdäkseni Anonyymi ei missään kohtaa mollannut hiihtoa millään tavalla, vaan totesi ainoastaan, että "laji on kuolemassa sukupuuttoon globaalilla mittarilla". Se on tietysti sääli, että tuollaisten asioiden mainitseminen(hiihdon suosion lasku, palloilulajien suosion nousu hiihdon kustannuksella) on sinulle niin punainen vaate, että sinun täytyy tulla suu vaahdossa mesoamaan, vaikka itse kirjoitus käsittelee Suomen jalkapallomaajoukkuetta. Totean tähän samaan, että sinulla Tomi tuntuu olevan melkoisia vaikeuksia keskustella käsillä olevasta aiheesta ja sen sijaan joko tiedostamattasi tai tietoisesti johdattelet jokaisen keskustelun aina eri lajien väliseen vastakkainasetteluun.

      Mielipiteesi suomalaisesta jalkapallosta ja sen tasosta, sekä hiihdosta ja sen "ylivertaisuudesta" ja kiinnostavuudesta muihin lajeihin nähden on nyt kirjattu jälleen kerran ylös. Tästä eteenpäin keskitymme jälleen keskustelemaan jalkapallosta. Tästä päätöksestä ei voi valittaa, eikä esittää eriäviä mielipiteitä, piste.

      Poista
    19. Vastaa nyt esittämiini väitteisiin jalkapallorahoituksesta. Et ole myöskään vastannut kysymykseen miksi suomalaiset pelaajat ovat niin paskoja. Suomi jalkapallo maana on huonompi kuin Islanti tai pienet Balkanin maat ja korkeintaan samalla tasolla kuin Baltian maat. Tämä sitä huolimatta, että lajin harrastajamäärät ja resurssit ovat paljon suuremmat Suomessa kuin mainituissa maissa.

      Hiihto on talvilajeista jääkiekon jälkeen Suomessa suosituin kaikilla mittareilla, jos sitä uhkaa sukupuutto niin uhkaa se myös muita talvilajeja. Te hiihtovihaajat ette tätä ymmärrä.

      Poista
    20. Väitteesi, että jalkapallo nykyään vetää enemmän harrastajia kuin hiihto on siinä mielessä virheellinen, että se on tehnyt niin käytännössä aina. Laji oli Suomen suosituin 1960-luvulle asti. Sen jälkeen ollaan tultu alaspäin kuin lehmänhäntä.

      Eli jalkapallon kannattasi siis olla huolissaan tilanteesta enemmin kuin mahtailla sillä. Minkään muun lajin suosio ei ole Suomessa romahtanut yhtä dramaattisesti kuin jalkapallon.

      Poista
    21. Valtion rahoja saatetaan ohjata korvamerkittyinä kunnille ja sitä kautta niitä saatetaan käyttää myös esim. jalkapallokenttien rakentamiseen tai kunnostamiseen. Veikkausvoittorahoja käytetään monen erilaisen ruohonjuuritason urheilun ja liikunnan tukemiseen, sitä menee varmasti myös jalkapallokenttien kunnostamiseen joissain paikoissa. Kuinka paljon sitä menee, siihen minulla ei ole antaa vastausta.

      Jos osaisin suoraan ja yksinkertaisesti vastata, miksi suomalaisten ammattijalkapalloilijoiden taso ei ole ollut riittävä kansainvälisen menestyksen saavuttamiseen, olisin varmaan korkeapalkkaisessa työssä lajin parissa. Yhtä tai kahtakaan yksinkertaista syytä ja vastausta tuohon kysymykseen ei ole antaa. Ehkä yksi syy on siinä, että Suomessa harrastetaan melkoisen tasaisesti suurta määrää lajeja, jolloin ne parhaat ja lahjakkaimmat yksilöt jakautuvat eri puolille. Islannissa, Baltiassa ja Balkanilla esim. keskitytään monessa paikassa lähes yksinomaan yhteen tai kahteen palloilulajiin ja jätetään esim. yleisurheilu ja talvilajit pois lähes kokonaan. Esim. Liettua ja entisen Jugoslavian maat ovat kaikki kovia koripallossa ja suurin osa noista maista on myös kovia jalkapallomaita. Islannilla taas on nyt jalkapallossa "kultainen sukupolvi" menossa, heillä on joukkueellinen sellaisia pelaajia, joilla voi Euroopan mittakaavassa taistella liki tasaväkisesti melkein kaikkien kanssa.

      Kuten aikaisemmin jo sanoin, hiihto on harrastuksena erittäin suosittu, koska väestön vanhempi ikäluokka on sen ikäistä, että he siitä lajista pitävät. Niin itse harrastettuna kuin telkkaristakin katsottuna. Itse en käyttäisi niin vahvaa termiä kuin "sukupuuton uhkaaminen", kuten Anonyymi käytti, mutta onhan tuo hiihdon suosion lasku niin kilpaurheilumielessä kuin kuntoilumielessä ollut nähtävissä jo pidempään. Nuoria ja nuoria aikuisia kiinnostavat nykyään muut lajit: talvilajeista jääkiekko, alppilajit ja lautailulajit nostavat koko ajan suosiotaan hiihdon kustannuksella. Myös ympärivuotiset palloilulajit kuten koripallo ja jalkapallo ovat selvästi nuoremman väestönosan puolella suositumpaa kuin hiihto. Tämän toteaminen ei ole mitään "hiihtovihaamista", vaan se on tosiasioiden tunnustamista ja noteeraamista, vaikka sinä niin kovasti haluatkin sen "hiihtovihaamisena" nähdä.

      Poista
    22. Alppilajit eivät kiinnosta suomalaisia. Se näkyy siinä, että tällä kaudella ei ole esim. naistenmaajoukkuetta lainkaan. Miehissä maajoukkueessa roikutetaan urheilijoita, joilla ei ole yhtään maailman cupin pistettä urallaan. Viimeisimmästä arvokisamitalista on kulunut lähes 10 vuotta.

      Hiihdolla on monikertaisesti enemmän junioreita kuin millään muulla talvilajilla paitsi jääkiekolla.

      Ei Veikkauksen jalkapallotuet ole ruohonjuuritasolle juuri menneet, koska siellä ei mitään aikaiseksi ole saatu. Monissa muissa lajeissa pienemillä tukirahoilla on saatu huikeasti enemmän aikaiseksi. Paras esimerkki on jääkiekko.

      Siispä, koska jalkapallo ei saa rahoillaan mitään aikaiseksi, eikö olisi tehokkaampaa ohjata rahat lajeihin, jossa saadaan aikaiseksi.

      Poista
    23. Puhuinkin nyt alppilajien yms. kohdalla harrastajamääristä, en niinkään maajoukkueen koosta tai siinä urheilevien urheilijoiden määrästä. Määrällisesti hiihdolla on varmasti vielä paljon etumatkaa, koska lajia on mahdollista harrastaa monessa paikassa, kun verrataan vaikka alppi- tai lautailulajeihin. Suosio alppi- ja lautailulajeissa on kuitenkin kasvamaan päin, vaikka sielläkin se "lautailuinnon huippu" taidettiin kohdata jo muutama vuosi takaperin.

      Niin sieltä palloilulajien ruohonjuuritasolta harvemmin niitä maajoukkueurheilijoita noin vaan nousee esille. Ruohonjuuritaso on tärkeä juurikin kansanterveydellisistä syistä, jotta nuoret pääsevät harrastamaan esim. juuri jalkapalloa kesälomilla ja niin edelleen. Se on tärkeää työtä ja tärkeää rahaa, vaikka se ei suoraan Suomen maajoukkueen FIFA ranking-sijoituksessa näykään. Mitä taas viimeiseen kysymykseesi tulee, niin mikäli ruohonjuuritasolle ei ohjattaisi rahaa, niin tulevaisuudessa maajoukkueella menisi oletettavasti vieläkin huonommin, kun harrastusmahdollisuudet uusille sukupolville olisivat olleet huonommat ja sitä kautta uusia potentiaalisia maajoukkuepelaajia tulisi vieläkin vähemmän.

      Poista
    24. Miksiköhän jalkapallossa on suhteettoman suuri osa ammattilaisista maahanmuuttotaustaisia? Suomen maajoukkuekin on vilissyt mamutaustaisia. Nytkin paras pelaajamme on geneettisesti täysin venäläinen (suomalaiset eroavat geeneiltään hyvin radikaalisti muista eurooppalaisista). Olisikohan syy, että suomalaisten perintötekijät eivät sovin jalkapalloon.

      Poista
    25. Zamppa nyt sekoilet. Olet tähän menessä puhunut koko ajan vain kilpajunioreista, ja sillä perusteella et ottanut huomioon argumenttiani hiihdon harrastajamääristä. Nyt vetoat alppilajeissa ja lumilautailussa harrastajiin (joita kummassakin on rutkasti vähemmän kuin hiihdossa). Juniorimäärät ovat alppilajeissa ihan mitättömiä. SM-kisoissa yleisen sarjan kilpailijoita on tyypillisesti kymmenkunta.

      Poista
    26. Tällä hetkellä on paljon muunmaalaisia geenejä, mutta kultainen sukupolvi(=Litmanen, Hyypiä, Forssell, Tihinen, Kolkka, Nurmela, Niemi, Jääskeläinen jne.) oli kyllä ihan umpisuomalainen. Kyllä niitä hyviä geenejä ihan suomalaisiltakin löytyy, mutta jalkapallo on maailman kilpailluin palloilulaji, joten menestys on vielä kiertänyt maajoukkuetta.

      En sekoile. Olen koko tämän kommenttiketjun ajan puhunut jalkapallosta ja hiihdosta KANSANTERVEYDELLISESTÄ NÄKÖKULMASTA, joka pitää sisällään sekä kilpaurheilijat kuten myös kuntourheilijat ja harrastelijat. Oletin sinun ymmärtävän, että tarkoitan myös muiden lajien kohdalla samaa. Lisäksi nythän ei ole ollut kyse absoluuttisista harrastajamääristä eri lajien välillä, vaan niiden määrien kehityksestä(harrastajamäärien kasvua ja laskua). Hiihdolla toki on edelleen erittäin suuri määrä harrastajia, mutta SE MÄÄRÄ ON LASKEMAAN PÄIN, VARSINKIN NUORTEN JA NUORTEN AIKUISTEN IKÄLUOKISSA, kun verrataan menneisiin aikoihin(karpaasien aikaan).

      Minä en ole hautaamassa hiihtoa mihinkään sukupuuttoon, en kilpaurheiluna, enkä harraste-/kuntoilu-urheiluna, vaan haluan vain todeta, että lajin suosio on laskemaan päin, koska esim. palloilulajit ja muut "uudet ja trendikkäät talvilajit" houkuttelevat nuoria. Koita nyt vihdoin ymmärtää, mistä tässä on kyse ja mistä tässä puhutaan!

      Poista
    27. Osoita tilastoin, että esim. alppihiihdon juniorimäärät olisivat kasvaneet viimeisen 10 vuoden aikana. Ilman tilastoja höpinäsi on mutua.

      Poista
    28. En valitettavasti löytänyt nopealla googlauksella mitään graafia tähän hätään, mutta tällaisen uutisen löysin: http://www.danskebank.fi/fi-fi/tietoa-danske-bankista/media/Tiedotteet/Pages/SampoPankkialppihiihto-jafreestylemaajoukkueidenp%C3%A4%C3%A4yhteisty%C3%B6kumppaniksi.aspx

      Uutisessa mainitaan, että vuonna 2009 "lähes miljoona suomalaista ilmoitti harrastavansa laskettelua". Uskoisin, että tuo luku ei varmaan kovin paljoa ole viidessä vuodessa muuttunut, vaikka Palanderin ja Poutiaisen johtama menestyksekäs mutta pieni maajoukkueemme onkin muuttunut ja menestys on vähentynyt.

      Myönnän mutuilevani seuraavassa, kun sanon, että tuo "lähes miljoona laskettelun harrastajaa" on aika paljon enemmän, kuin mitä laskettelijoita oli joskus maastohiihdon kulta-aikana 1980-90-luvuilla. Väitän siis, että laskettelijaharrastajien määrä on noussut noista ajoista ja vastaavasti hiihtoharrastajien määrä on laskenut tai korkeintaan pysynyt noin samoissa.

      Poista
    29. Zamppa, et vastannut yhteen kysymykseeni. Jos kerta Veikkaus-rahat menevät kenttien tekoon ja parantamiseen, niin miten on mahdollista, että jääkiekko on pienemmillä tuilla saanut jäähalleja paremmin rakennettua kuin jalkapallo nurmikenttiä?

      Poista
    30. Edelleenkin kýse ei ole junioreista. Totuus on, että valtaosa noista ihmisistä käy kerran talvessa laskemassa. Aikuisten SM-kisat osoittavat, että lajissa ei ole suurta tunkua. Sama koskee ampumahiihtoa. Hiihdolla on SM-kisoissa n.20-30 kertaa enemmän osanottajia kuin alppilajeilla ja ampumahiihdolla.

      Poista
    31. Jaa taas vaihdetaan aihetta :D

      Minulla ei valitettavasti ole pääsyä raportteihin, joista suoraan näkisi, paljonko Veikkaus-rahaa mihinkin menee. En siis osaa sanoa, kuinka paljon tätä rahaa on alunperinkään panostettu juuri suoraan jalkapalloon ja täten en voi suoraan suhteuttaa jalkapallon ja jääkiekon välistä menestys/käytetty rahamäärä-arvoa. Sen kuitenkin tiedän, että osassa kuntia/kaupunkeja jäähallit ovat yksityisten toimijoiden omistuksessa ja osassa ne ovat kunnallisessa omistuksessa(jälleen kerran en pysty sanomaan, mitkä hallit ovat missäkin kunnassa missä omistuksessa). Jalkapallokentät taas ovat käytännössä stadioneita lukuunottamatta yleensä kunnallisessa omistuksessa. Lienee sanomattakin selvää, että jääkiekon puolella yksityinen raha on ollut auttamassa sitä, että "pienemmällä määrällä valtion tukia on saatu enemmän halleja aikaan".

      Poista
    32. Kun nimenomaan harrastajamääristä talvilajeissa puhutaan, eikä kilpaurheilijoista, niin on aivan yhdentekevää, kuinka monta kertaa talvessa harrastaa. Valtaosa "suuresta hiihtoa harrastavasta massasta" voi ihan yhtä hyvin olla väkeä, joka käy kotikuntansa pururadalla muutaman kerran talvessa hiihtolenkillä ja ehkä Lapissa hiihtolomalla hiihtoreissulla. Nämä kaikki lasketaan harrastajiksi ja jos nimenomaan harrastajamääristä puhutaan, kuten nyt on puhuttu, niin nämä kaikki huomioidaan.

      Poista
    33. Zamppa, tuo sinun lähteesi ei ole luotettava. Siinä ei viitata mihinkään tutkimukseen. Uutinen oli tiedote siitä, että Sampo-pankki lähti tukemaan Ski sport Finlandia, joka on alppihiihdon lajiliitto. Joten uutinen on kenties vähän puolueellinen.

      Omat lukuni maastohiihdosta tulee KIHU:lta.

      Poista
    34. Tuolla:
      http://www.kihu.fi/faktapankki/lisenssit/

      Alppilajien harrastajamääräksi ilmoitetaan n. 200 000.
      Maastohiihdon 800 000.

      Poista
    35. Toki linkkini ei anna tarkkaa lukua, mutta mittasuhteet ovat tähän keskusteluun riittävässä mittakaavassa.

      Sinä mainitsit aikaisemmin, että "hiihdolla on Suomessa 800 000 harrastajaa"(tuolla ylempänä, tarkalleen 18. lokakuuta klo 21:56) ja minä laitoin nyt lähteen, jota voi pitää suhteellisen luotettavana, joka osoittaa, että laskettelun puolella(lasketteluun lasketaan tässä kohtaan todennäköisesti sekä alppilajit että lautailu ja muu vastaava) on vuonna 2009 ollut "hieman alle miljoona suomalaista harrastajaa". Näin ollen voidaan suuressa mittakaavassa sanoa, että hiihdolla ja laskettelulajeilla on noin suunnilleen saman verran harrastajia. Luvut tuskin ovat 5 vuoden aikana muuttuneet kovinkaan paljon tähän päivään peilatessa.

      Se on toki sitten toinen asia, kuinka tosissaan harrastavia harrastajia noista on mikäkin määrä, mutta sehän nyt ei ollutkaan tässä pointtina. Lisäksi emme voi tietää, millaista "määritelmää" noissa luvuissa on sille harrastamiselle käytetty. Lasketaanko harrastajaksi noihin määriin henkilö, joka on kysyttäessä vastannut "kyllä, harrastan hiihtoa/laskettelua muutaman kerran vuodessa", sitä emme tiedä. Todennäköistä kuitenkin on, että nimenomaan harrastajamääriä tutkittaessa ei olla vedetty mitään tiettyä kertamäärää/talvi alarajaksi sille, kuka lasketaan ja kuka ei.

      Tuon luvun perusteella uskallan siis sanoa, että laskettelulajeilla on Suomessa harrastajia/kuntoliikkujia suunnilleen saman verran kuin murtomaahiihdollakin.

      Poista
    36. Katso sitä luotettavaa KIHU-linkkiä. Alppilajeja harrastaa vain n. 200 000 eil vain viidennes ilmoittamastasi luvusta. Eli tuossa sinun linkissä valehdellaan.

      Poista
    37. KIHU:n mukaan hiihto on kaikista lajeista suurin harrastajamääriltään. Yli kaksi kertaa jalkapallon kokoinen. Pitäisikö kaikki jalkapallon tuet siirtää kansanterveyden nimissä hiihdolle?

      Poista
    38. Katsoin taulukon. Huomasitko taulukon alta viittauksen 2), joka osuu juuri lasketteluun ja alppilajeihin? Siinä kohdassa mainitaan, että "luku sisältää alppihiidon, freestylen, nopeuslaskun ja telemarkin". Luku ei siis sisällä lainkaan LUMILAUTAILUA, jota moni suomalainen nuori harrastaa vain pitääkseen hauskaa, eikä niinkään kilpailumielessä! Voimme vain arvailla, mikä määrä erilaisia lautailun ja vastaavan harrastajia tuosta luvusta puuttuu. Todennäköistä on, että kun lautailijat yms. laskettaisiin tuohon mukaan, niin todellisten harrastajien määrä nousisi vähintään sinne yli 500 000 harrastajan ja ylemmäskin, riippuen siitä harrastajan määritelmästä, josta tuossa ylempänä kirjoitin.

      Samoista taulukoista voimme muuten myös huomata, että hiihdon suosio harrastuksena on laskenut vuosituhannen vaihteen hieman yli 900 000 harrastajasta noin 800 000 paikkeille. Eli laskua on tapahtunut, kuten olen koko ajan sanonut.

      Poista
    39. Viimeinen luku eli 800 000 ei sisältänyt. Alppihiihto on alempana omana yksikkönään.

      Poista
    40. Hiihdon pudotus johtuu pääasiassa alppihiihdon siirtämisestä omaksi yksiköksi.

      Poista
    41. Huomasin juuri, että lumilautailu on tosiaan eriytetty erikseen ja sen osuus on noin 40 000. Näin ollen laskettelulajeja taulukon mukaan harrastaa noin 250 000 pyöreästi. Luku tosiaan eroaa tuosta Danske Bankin tutkimuksen luvusta melkoisesti. Ehkä harrastajille on sitten eri kriteerit eri tutkimuksissa.

      Tästä huolimatta taulukko osoittaa juuri sen, mitä olen alusta asti jopa ilman numerotietoa sanonut: hiihdon suosio harrastuksena on laskenut ja se harrastajamäärä on levittäytynyt suhteellisen laajasti muiden lajien pariin. Toki samaan aikaan nuorison into liikkua on vähentynyt, joten kokonaisharrastajien määräkin on varmasti vähentynyt.

      Lisäksi loppuun haluan huomauttaa, että puhuit ampumahiihdon kohdalla "muutamasta kymmenestä harrastajasta". Taulukon mukaan lisenssiharrastajia oli vuonna 2010 760 kappaletta, joka on aika paljon enemmän kuin "muutama kymmen". Viimeaikaisen menestyksen johdosta voisi olettaa, että tuo luku saattaisi olla jopa kasvamaan päin.

      Poista
    42. Eikä ole. Sillä alun 900 000 sisältyi alppihiihto, kun alppihiihto siirrettiin omaksi ryhmäkseen (n. 200 000), hiihtäjiä jäi jäljelle 800 000. Miten saat tästä laskua? Minä saan määrät pysymään samoin tai jopa nousemaan.

      Poista
    43. Zamppa, sanoin ampumahiihdossa aikuisia harrastajia on n. pari sataa. SM-kisoihin osallistui vain muutama kymmenen urheilijaa. Voin etsiä sinulle viime talven SM-tulokset. Valtaosa noista 700 on junioreita. Hiihdolla lisenssiurheilijoita on yli 10 kertaa enemmän.

      Poista
    44. Taulukkoja edeltävässä tekstissä mainitaan näin "Eniten harrastajia on menettänyt pyöräily (- 158 000). Muita suuria häviäjiä ovat olleet hiihto (- 117 000) ja rullaluistelu (- 68 000)."

      Poista
    45. Tuossa tuloksia ampumahiihdon SM-kisoista viime keväältä:
      http://www.aah-hml.fi/@Bin/193082/TulosLaIltapaiva.pdf
      Iso osa kilpailijoista on junioreita yleisessä sarjassakin.

      Silti hiihto ylivoimaisesti suurin laji. Pitäisikö kaikki tuet ohjata sille?

      Poista
    46. Harrastaja kuin harrastaja kuitenkin. Voi toki olla, että luin aikaisemman kommenttisi ampumahiihdon harrastajista väärin. Niitä harrastajia kuitenkin on ihan kohtuullinen määrä joka tapauksessa, olivat nuoria tai eivät.

      Mitä varten ruohonjuuritason hiihdolle(lue: kuntohiihdolle yms.) pitäisi ohjata tukia? Siis miten sitä voisi edes tukea, kun harrastusmahdollisuudet ovat puhtaasti kiinni siitä, milloin ja kuinka paljon lunta taivaalta sataa? Hiihtoputket yms. ovat tietenkin yksi asia, mutta tulevat liian kalliiksi, jos niitä alettaisiin rakentaa "joka toiseen kuntaan muutaman kymmenen kilometrin päähän toisistaan". Joten vastauksena kysymykseesi: ei, harrastehiihtoon ei pidä ohjata yhtään lisää tukia.

      Poista
    47. Kuntojalkapalloa voi aivan hyvin pelata sorakentällä tai kaukalossa, siispä sinne ei tarvitse ohjata yhtään lisää rahaa.

      Yksilölajeista hiihdossa oli 5. eniten lisenssiurheilijoita. Edellä on golf, purjehdus, keilailu ja yleisurheilu. Näistä purjehduksen ja golfin lisenssisysteemi eroaa muista lajeista. Purjehduksessa ei ole lisenssisysteemiä, mutta on vakuutukset, jotka kaikki harrastajat ottavat. Golfissa taas ei pääse pelaamaan, jos ei ole osakas tai seuran jäsen, joten kaikki harrastelijat ovat lisenssiurheilijoita.
      Joten yksilölajeista hiihdon edellä on vain keilailu ja yleisurheilu (on ryhmä useita lajeja). Tulisiko siis hiihdon tukia kasvattaa?

      Poista
    48. Lapsellinen asenne höntsäjalkapalloa kohtaan :D Joten vastaan yhtä lapsellisesti, että kontohiihtoakin voi harrastaa umpihangessa pelloilla ja metsissä, ei siis tarvetta uhrata kuntien rahoja latukoneisiin tai niiden käyttäjien palkkoihin, eikös niin :D

      Maajoukkuetason hiihtourheilijoilla on järjestäen sponsorit, joten he saavat jo "tukia". Edellä käsiteltiin ruohonjuuritason hiihtäjien tarpeet tuille, niitä ei tarvitse lisätä. Kansallisen tason urheilijoiden(hiihtävät "tosissaan SM-tasolla", mutta eivät kuulu maajoukkueryhmitykseen tai vastaavaan) tilanteesta en ole tarpeeksi perillä, voidakseni sanoa, pitäisikö heidän mahdollisia tukiaan lisätä vaiko ei.

      Poista
    49. Jos kyse on kunnosta ja hauskan pidosta eikä pelin laadusta, niin silloin ei tarvita nurmikenttää. Itse pelasin juniorina jalkapalloa sorakentillä maalivahtina eikä siitä ollut mitään haittaa.

      Poista
    50. Kuten sanoin, voihan sitä hiihtoakin umpihangessa harrastaa, jos haluaa. Moni haluaa harrastaa hiihtoakin laduilla, samaten jalkapallon harrastajat haluavat pelata nurmella tai tekonurmella. Lisäksi tietona sinulle, ne kenttävuorot ovat MAKSULLISIA! Vaikka nurmella pelaammekin, niin joka vuorosta joudumme maksamaan ja sitä rahaa käytetään sitten aikanaan mm. kentän kunnostamiseen.

      Omassa kotikaupungissani on olemassa kahdenlaisia kenttiä: "luonnontilassa olevia nurmialueita", minne tuodaan kesäksi maalit. Sinne on vapaa pääsy. Oikeat rakennetut nurmikentät ovat maksullisessa käytössä. Vastaavasti esim. hiihdon puolella kenenkään ei ole vielä tarvinnut maksaa "latumaksua" siitä, että saa mennä maastoon tai pellolle hiihtämään niille kaupungin ylläpitämille laduille.

      Poista
    51. Valtion yksilöurheilutuet riippuvat tuloista, menestyksestä ja menestysodotuksista. Maastohiihto lajina on menestynein viime vuosina kaikista Suomen lajeista (myös jääkiekko mukaan laskien). Silti vain kourallinen urheilijoita sai tukea. Purjehtijat ja parayleisurheilijat (=vammaisyleisurheilijat) saivat tukia enemmän. Onneksi talvilajeista hiihto oli täysin ylivoimainen tukie jaon suhteen kuten kuului ollakin, jos verrataan menestystä muihin talvilajeihin.

      Poista
    52. Syynä on se, että kenttien ylläpito maksaa huomattavasti enemmän kuin latujen. Ladunhoitoon riittää latukoneen kuljettajan palkka, latuja voi tehdä joku joka on jo valmiiksi kunnan palkkalistoilla, joten ladut eivät tuo lisäkustannuksia. Latupohjia käytetään kesällä lenkkipolkuina. Nurmijalkapallokentät ovat taas talviosin käyttökelvottomia. Sorapohjaiset kentät voidaan taas talvella jäädyttää ja niitä voidaan käyttää luisteluratoina.

      Poista
    53. Jääkiekko tosiaan ei tarvitsekaan juuri tukia, koska sen ympärillä pyörii niin mieletön bisnes ja määrä rahaa.

      Mitä taas jalkapallokenttiin tulee, niin toki niiden kunnossa pitäminen maksaa. Siksi niihin käsittääkseni ohjataankin Veikkaus-rahaa ainakin jonkun verran. Siinä olet tosin väärässä, ettei kenttiä voisi talvella käyttää. Meillä on täällä ympäri vuoden tekonurmi auki ja osa luonnonnurmista on hiihtokäytössä talvisin, kunhan lunta tulee tarpeeksi.

      Poista
    54. Zamppa, jääkiekko saattaa ja todennäköisesti saakin enemmän tukia kuin hiihto. Tuossa vertailussani ei ole mukana kuin yksilölajit.

      Arhinmäki ollessaan urheiluministerinä ajoi omaa agendaa suosien joukkuelajeja (erityisesti jalkapalloa) ja esim. lumilautailua yleisurheilu ja hiihdon kustannuksella. Lisenssilumilautailijoita on KIHU:n mukaan alle sata ja lajin harrastajamäärät ovat romahtaneet silti Arhinmäki lisäsi lajin tukia muka kasvulajina.

      Poista
    55. Vielä tuista ja hiihdosta. Hiihto alkaa kilpajunioritasolla olla jo aika kallis harrastus, johtuen suksi- ja voidekehityksestä. Yhteiskunnan rahalla voitaisiin tehdä lajista halvempaa junioreille.

      Poista
    56. Zamppa, olet koko ajan hehkuttanut lumilautailua, mutta tuon KIHU:n tilaston mukaan lisenssiurheilijoita on lajissa alle sata, ja harrastajamäärät ovat romahtaneet viidenneksellä sitten vuoden 2002. Tämä on suhteessa paljon suurempi pudotus kuin hiihdolla.

      Poista
  3. Mikko Ilonen muuten voitti jonkun suuren reikäpeliturnauksen. Nyt hän ainakin parantaa jonkin verran mahdollisuuksiaan vuoden urheilija -valinnassa.
    Itse en häntä valitsisi (koskaan en valitsisi golfaria, koska se ei ole urheilua), mutta saattaa olla, että iso joukko on eri mieltä kanssani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin tuon voiton. Hieno juttu! Saa tosiaan nähdä, kuinka paljon painaa tulevassa vuoden urheilija-valinnassa. Jonkun mielestä kun tuollaisen monivaiheisen turnauksen voittaminen saattaisi olla "kovempi ja vaativampi" juttu kuin esim. hiihdossa tai keihäänheitossa menestyminen.

      Poista
    2. Minulla tulee golfin reikäpelistä heti mieleen upporikkaiden eläkeläisten harrastus.Ilosen saavutusta kovempana näen kyllä Mäkäräisen maailmancupin kokonaiskilpailun voiton ampumahiihdossa,Niskasen-Jauhojärven parisprintin kultamitalin ja Ruuskasen EM-voiton keihäässä.Luulenpa että siinä on ne kolme joista valitaan vuoden urheilija.

      Poista
    3. Zamppa, tuskin Ilosta valitaan. Tuo oli vain Euroopan kiertueen kisa, josta puuttui suurin osa maailman top-10 pelaajista. Ilonen on maailmanlistalla voitonkin jälkeen vasta 37. Urheilutoimittajat pääosin arvostavat urheilullisuutta ja arvokisavoittoja. Kaikesta päätellen Niskanen-Jauhojärvi-parivaljakkon vahvoilla, kovin haastaja heille on Ruuskanen.

      Jos kansa äänestäisi olisi siinä ja siinä mahtuisiko Ilonen 10 parhaan joukkoon. Jalkapalloilijat, tennispelaajat ja mm. golfarit hyötyvät siitä, ettei kansa päätä vuoden urheilijaa. Tästä taas kärsivät yleisurheilu, hiihto ja jääkiekko (yhtään kiekkoilijaa ei ole valittu koskaan vuoden urheilijaksi).

      Poista
    4. Zamppa, näköjään meuhkasit YLE:llä, että joko Mäkäräinen tai Ilonen tulisi valita vuoden urheilijaksi. Kumpaakaan ei valita.
      Syyt ovat tässä:
      Toinen edustaa rikkaiden läskipallojen epäurheilua, jossa ei ole edes lähelläkään maailmanhuippua.
      Toinen edustaa marginaalilajien marginaalilajia ja epäonnistui täydellisesti kauden ylivoimaisesti tärkeimmässä paikassa (oli luultavasti koko Kaisan uran tärkein paikka).

      Poista
    5. Zamppa, minulle on tullut hiljalleen kuva, ettet ymmärrä muusta urheilusta kuin jalkapallosta ja koripallosta yhtään mitään. Et edes tunnu seuraavan muita lajeja, silti sinulla on niistä vahvat mielipiteet.

      Poista
    6. Niin kyseessä oli OMA MIELIPITEENI asiasta. Listasin kolme urheilijaa, joille itse antaisin ääneni, jos olisin valinnassa äänioikeutettu. Vuoden Urheilijahan tosiaan äänestetään ja on hyvin todennäköistä, että voittaja on joko maastohiihtäjä tai keihäänheittäjä, koska hiihto ja keihäs nyt vaan ovat suurelle osalle äänioikeutetuista ne "kansallislajit" ja niiden lajien urheilijoita äänestetään, kun niissä on tullut nyt menestystäkin. Itse ajattelen asiaa globaalimmalta ja pitkäkestoisemmalta kannalta: golf on lajina maailmanlaajuisesti suurempi ja laajemmalle levinnyt kuin hiihto tai keihäs ja lisäksi Mäkäräisen Cup-voitot vaativat pitkäjänteisempää menestystä kuin yksittäisessä kisassa tullut parisprintin kulta tai keihään EM-kulta. Kyseessä on oma mielipiteeni asiasta, saa olla vapaasti eri mieltä, ja lopputuloshan nähdään sitten Urheilugaalassa. Meni valinta kelle tahansa, niin keskustelua varmaan senkin jälkeen riittää.

      En lähde edes kommentoimaan tai keskustelemaan "ymmärryksen puutteesta" henkilön kanssa, joka puhuu lähes koko ajan "potkupalloilusta", koripelleilystä" ja "rikkaiden läskipallojen epäurheilusta".

      Poista
    7. Montako naisampumahiihtäjää tiedät nimeltä? Entä kuinka monen kasvot pystyt yhdistämään nimeen? Väität seuraavasi lajia, kuitenkin epäilykseni on, ettet tiedä lajista paljoakaan.

      Poista
    8. YLE:llä väität, että jos ei jotain kolmikosta Mäkäräinen, Ilonen tai Rukajärvi ei valita, niin se johtuu toimittajien junttiudesta. Miksi he olisivat juntteja, jos he äänestävät toisin kuin sinä haluat?

      Poista
    9. Zamppa myönnä pois, ettet vain pidä hiihdosta, ja siksi et halua sille medianäkyvyyttä ja menestystä. Nuo sinun perustelut ontuvat täydellisesti.

      Ensinnäkin golf ei ole globaali laji. Sen puhtaasti anglo-saksinen laji. Manner-Euroopassa se ole ollut koskaan suosittua, itäeurooppalaiset pelaajat puuttuvat täysin. Samoin käytännössä aasialaiset, eteläamerikkalaiset ja afrikkalaiset (muutamaa valkoista eteläafrikkalaista lukuun ottamatta).
      Maailman tilastossa 50 parhaan joukossa on n. 20 jenkkiä ja n.10 brittiä.

      Olympiavuonna suurin osa ampumahiihtäjistä keskittyy olympialaisiin tästä syystä maailman cup ei ole olympiatalvina tärkeä. Kaisallekin ja Kaisa-faneille) olympialaiset olivat kauden päätapahtuma ENNEN olympialaisia. Kun olympialaiset menivät ihan täysin päin honkia, niin oudosti se ei ollutkaan enää tärkeä. Kaisan kyyneleet ja kiukkuilut kuitenkin kertoivat ihan toista.

      Poista
    10. Kyllähän kasvoista tunnistaa suomalaisista toki Mäkäräisen ja Laukkasen. Domratchevan ja Bergerin myös kasvoista. Sitten toki on näitä nimeltä tuttuja, kuten norjalainen Flatland, saksalaisista jo lopettanut Neuner, Henkel. Ukrainan puolelta Semerenkon siskokset ja niin edelleen. Ranskan Brunet ja Dorin. Tsekin tämä nuori nainen, Soukalova. Venäjän Zaitseva ja ex-venäläinen Kuzmina. Tarvitseeko listata vielä lisää?

      Puhun itse asiassa "vanhoillisuudesta" ja "takapajulaisuudesta", enkä mistään junttiudesta. Käyttämäni termit tarkoittavat, että valitsijat äänestävät "vanhasta muistista, kun ennenkin hiihtäjät ja keihäsmiehet on olleet niitä, joita äänestetään". Ei välttämättä ole uskallusta tai halua äänestää "rohkeammin" uudempien ja "erikoisempien" lajien edustajia, vaan äänestetään niitä tuttuja urheilijoita ja tuttuja lajeja, koska niin on ennenkin äänestetty.

      Mutta en aio jatkaa tästä enempää, koska tämän vapaaillan aion käyttää ihan muihin asioihin. Jatketaan aiheesta sitten, kun Vuoden Urheilija on valittu.

      Poista
    11. Tarkistn. Golfin maailmanlistalle 50 parhaan joukossa on 27 jenkkiä ja 7 brittiä. Ei-anglo-sakseja oli vain 10.

      Poista
    12. Zamppa, et tainnut tietää, että noista on lopettanut Berger, Flatland ja Brunet?

      Poista
    13. "Toinen edustaa marginaalilajien marginaalilajia"

      Uskallan heittää mutulla että ampumahiihtäjiä on maailmanlaajuisesti(paljon) enemmän kuin keihäänheittäjiä (vertailu siis keihääseen koska Ruuskanen olisi sinusta ok valinta vuoden urheilijaksi) jos lasketaan mukaan sellaiset jotka edes jollain tasolla lajia yrittävät suorittaa,joten se marginaaleista ja toisaalta Kaisan Mc-voitto>Ruuskasen em-titteli.
      Tämä varmaan omalta osaltani tässä en viitsi (en tajua miten joku viitsii) puhua edes netissä ihmisen kanssa jonka mielestä Golf ei ole urheilua.
      Hauskinta asiassa on se että toisaalta shakki taas mielestäsi on (tai ainakin on enemmän) urheilua.

      Itse aiheesta sen verran että jos Unkari pelistä on tuloksena mitä tahansa muuta kuin 3pistettä niin radikaalit toimenpiteet käyntiin eli siis Mixu ulos ja jokaiselle pelipaikalla aletaan ajamaan sisään max 27 mieluummin 20-24v kaveria ja kaikki +32 ulos jengistä ja tähän vielä joku valmentaja joku tässä olisi hyvä.Toiseksi pitäisi lopulta suoraan myöntää se taso ja alkaa puhumaan arvokisoista vasta sitten kun siellä ollaan mukana.
      Nyt kun mietin en edes tiedä kumpi olisi parempi vaihtoehto (valitettavasti) jos miettii esim vaikka eilistä Poolin peliä (toki täysin eri asia/asiat mutta jos joku tajuaa pointin niin hyvä)

      Poista
    14. Lasturi, en ole sanonut shakkia urheiluksi. Olen sanonut sitä kovemmaksi lajiksi. Siinä mielessä, että siinä on vaikeampi nousta huipulle. Shakkia voi tietenkin harjoitella, mutta kyvyt lajissa määräytyvät synnyinlahjojen perusteella.

      Poista
    15. Lasturi, Suomessa tilanne keihään ja ampumahiihdon välillä taitaa olla tasoissa tai keihäänheittäjiä saattaa olla jopa enemmän kuin ampumahiihtäjiä.

      Keihäs on laji, jota ei "harrasteta" lainkaan. Kaikki lajissa mukana olevat kilpailevat tosissaan. Vertaa formuloihin.

      Poista
    16. Lasturi, jos Kaisa olisi olympialaisista saanut edes hopeaa tai kullasta puhumattakaan, valitsisin hänet ilman muuta vuoden urheilijaksi. Nyt kun hän epäonnistui olympialaisissa täydellisesti, niin hänellä ei ole mitään asiaa vuoden urheilijaksi. Suomessa ei olla koskan valittu ketään vuoden urheilijaksi pelkän maailman cup -voiton perusteella. Eikä valita nytkään, koska meillä on arvokisavoittajiakin.

      Ilonen on lajissaan suht. kaukana kärjestä. Hän ei edes päässyt kaikkiin major-turnauksiin. Koskaan ei olla valittu ketään vuoden urheilijaksi yhtä huonoin meriitein kuin mitä Ilosella nyt on.
      Tämä turnaus, minkä Ilonen voitti, oli kutsuturnaus jossa oli top-10 vain yksi urheilija, ja top-20 kolme (top-10-mies mukaan lukien).
      Se ei ollut siis kovin kovatasoinen turnaus.

      Poista
    17. Jos ampumahiihto kiinnostaa tuo sivu on hyödyllinen:
      http://www.biathlonews.com/

      Sivua pitää joku kreikkalainen. Luulen hänen saavan rahaa IBU:lta, mutta en ole varma. Sivulle tulee lähes päivittäin uusia uutisia.
      Ko. sivustoa seuratessa ei jää epäselväksi, kumpi on ampumahiihdossa suurempi tähti Kaisa vai Domratsheva. Domratshevasta on viikottain useita uutisia. Kaisasta on tainnu olla koko kesän ja syksyn aikana yksi tai kaksi uutista.

      Poista
    18. Vielä golfista ja Ilosesta. Vaikka en pidä golfista urheiluna, niin Mikko Ilonen vaikuttaa persoonana mitä miellyttävimmältä. Hän on fiksun ja asiallisen oloinen.

      Poista
    19. Niin itsehän en ottanut kantaa siihen kuka tulisi valita vuoden urheilijaksi vaan siihen että keiden valinta myös olisi perusteltua omasta mielestäni.

      Itseasiassa valitsisin Jauhojärvi-Niskanen kaksikon (jos nyt 2 voi valita) ihan vain koska olympiakulta on 1 kolmesta/neljästä suuresta tittelistä urheilumaailmassa ja näitä muita suomalaiset eivät tule todnäk koskaan voittamaan.
      Toisaalta pelkästään se että ylivoimaisesti suurimmassa lajissa eli jalkapallossa on suomalaisia jotka pelaavat viikosta toiseen huippuotteluita aivan kärjen takana tulevissa juokkueissa (Moisander,Eremenko) on mielestäni kovempi saavutus kuin esim hiihdon tai yleisurheilun mitalit,mutta se siitä se on oma mielipiteeni eikä ole suoraan verrannollinen vuoden urheilija titteliin.

      Olen täysin samaa mieltä että Olympiavoitto pesee mennen tullen cupvoiton,mutta kuten sanoin vertasin Ruuskaseen ja em-voiton kanssa tilanne onkin jo eri SIIS OMASTA MIELESTÄNI.

      En muista mitä tarkkaan sanoit shakista muuta kuin että et pitäisi vääränä jos suomalainen shakin maailmanmestari valittaisiin vuoden urheilijaksi kuten Norjassa.Omasta mielestäni shakki taas on yhtä kaukana urheilusta tai tästä valinnasta kuin vaikka pokeri tai tietokonepelit.

      Lisäksi en käsitä mikä tarve sinulla on mollata joitain urheilijoita.Ymmärrän sen jos keskustelun toinen/toiset osapuolet tekevät samaa jatkuvasti,mutta täällä en ole sitä ainakaan rekisteröityneiltä nimimerkeiltä huomannut joten jos pidetään (luulen että Zamppa on samaa mieltä) täällä asiapitoinen linja ja nämä ylen ja mtv:een keskustelupalstat sitten erikseen jossa varmaan esiintyykin näitä yksilölajivihaajia.

      Vielä sen verran että tiedät millaisen "urheilukuluttajan" kanssa keskustelet niin käytännössä kaikki mahdolliset lajit ajan puitteissa kiinnostavat ja tulee seurattua.Tärkeimpinä fudis,pohjoismaiset hiihtolajit,ampumahiihto,formulat,yleisurheilu,nyrkkeily sekä lätkä.

      Poista
    20. Ketä urheilijaa täällä olen mollannut? En ketään. Kaisasta sanoin sen, että epäonnistui kenties koko uransa tärkeimmässä paikassa. Illosta en henkilönä ole mollannut koskaan. Enkä urheilijanakaan. Hänen lajinsa fanien käsityksiä olen mollannut, kuten harhaluuloa globaalisuudesta.

      Poista
    21. Sanoin, että shakin maailmanmestari valittaisin todennäköisesti vuoden urheilijaksi. Kuten luultavasti kävisi myös golfin major-voitolla tai olympiavoitolla. Mikko Ilonen ei ole ainakaan vielä lähelläkään tätä tasoa, joten hänen valintansa ei tule kysymykseen.

      Poista
    22. Lasturi, Zamppa väitti keväällä ja myöhemminkin kiven kovaa, että Kaisan maailman cup -kokonaisvoitto oli kovempi saavutus kuin Domratshevan olympiamenestys. Siksi nostin esille tuon seikan, että tuolla Biathlonnews-sivuilla Domratsheva on esiintynyt paljon useammin kuin Kaisa. Tästä voidaan kenties päätellä, että olympiamenestystä arvostetaan ampumahiihtomaailmassa enemmän.

      Poista
  4. MV lähti, Tomi tuli. Sama mies? tuntuu kuitenkin urheilua vihaavan. Löytyy se yksi intohimo kuitenki jonka perään huudetaan aivan pöljänä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Zamppa oli lähes kaikissa väitteissään väärässä. Jalkapallo ei ole suosituin harrastelaji, se esim. hiihtoon verrattuna paljon pienempi. Alppihiihdon harrastajia ei ole miljoonaa vaan vain viidesosa siitä (hiihto täysin ylivoimainen alppihiihtoon verrattuna kaikilla mittareilla). Lumilautailu ei ole kasvulaji vaan on menettänyt harrastajamääriä suhteessa eniten. Lumilautailussa on lisenssiurheilijoita vähemmän kuin kääpiölaji ampumahiihdossa. Ampumahiihto on mitättömän pieni laji. Hiihto on yksilöurheilussa yleisurheilun ja keilailun jälkeen suurin mitattuna lisenssiurheilijoina (golfia en mukaan laske, koska sen lisenssijärjestelmä eroaa kaikista muista lajeista).

      Golf ei ole globaali laji, vaan täysin anglo-saksinen laji. Jo Manner-Euroopassa laji on kääpiö.

      Poista