MM lätkää - Skoda Cupia

Perinteisen suomalaisen penkkiurheilijan vuosittaiset unelmaviikot alkavat nyt vappuna, kun vuosittaiset jääkiekon MM-kisat käydään, tällä kertaa isäntänä toimii Tsekin tasavalta. Pelit pelataan maan pääkaupungissa Prahassa ja Ostravassa, missä Suomen Leijonat pelaavat alkulohkonsa ottelut. Kisat käynnistyvät vappupäivänä ja silloin Suomikin avaa kisaurakkansa, kun vastassa on Yhdysvaltojen joukkue. Mitalipelit ovat ohjelmassa kaksi viikkoa myöhemmin ja siihen väliin mahtuu jokaiselle joukkueella 7 alkulohkon ottelua ja siihen lisäksi sitten pudotuspelit ja A-sarjan karsintaottelut.

Oma tämän kauden jääkiekon seuraaminen on rajoittunut lähinnä Jokereiden KHL-menestyksen seuraamiseen ja NHL:n tapahtumisen seuraamiseen. Kotoisesta liigasta tiedän sen verran, että Kärpät voitti. Kun jääkiekkoa on tehnyt mieli seurata, olen seurannut mieluummin laatukiekkoa Jokereiden ja NHL:n puolelta. MM-kisojen seuraaminen tulee omalla kohdalla olemaan todennäköisesti ilmaiskanavilta Suomen otteluiden katsomista silloin, kun ne sattuvat sopivaan aikaan tulemaan. Tämä on ainakin tämänhetkinen suunnitelma, mutta se voi muuttua kisojen aikana, mikäli Leijonien peli ei suju. Sitä keksii helposti parempaakin tekemistä kuin huonolaatuisen jääkiekko-ottelun katsomisen.

Tiedostan kuitenkin, että monet ovat varmasti kisoista kiinnostuneet ja haluavat ehkä kisoista keskustella niiden aikana ja ehkä pohtia vielä jotain ennen kisojen alkuakin. Siksi tämä kirjoitus julkaistaan, jotta halukkaat voivat sen kommenteissa keskustella. Todennäköisesti itsekin jonkinasteista keskustelua tulen käymään. Pelkästään valittamisen takia tätä kirjoitusta ei kuitenkaan ole kirjoitettu, koska oli minulla ns. asiaakin tässä. Näin ennen kisojen alkua suomalaisilla on käytännössä aina tapana kommentoida valittua joukkuetta ja kritisoida valmentajien valintoja. Tämän lisäksi on toki mukavaa päästä tässä kohtaa toteamaan, että onhan kisoissa mukana tänä vuonna erittäin koviakin pelaajia, kirsikkana kakun päällä yleisesti maailman parhaaksi pelaajaksi tituleerattu Sidney Crosby. Lisäksi nuoria lahjakkaita pelaajia, joista varmasti tullaan puhumaan paljon tulevan NHL-varaustilaisuuden aikaan, kuten esimerkiksi Jack Eichel ja Connor McDavid. Kanada ja Venäjä saavat totuttuun tapaan kovat miehistöt mukaan kisoihin, siihen lisäksi tietysti isäntämaa Tsekki, kaikkien suomalaisten inhokki Ruotsi ja niin edelleen, joten ihan laadukkaita otteluita on varmasti luvassa.

Jos kuitenkin keskitytään hetkeksi täysin Leijoniin ja puhutaan niistä pelaajavalinnoista. Itse en suurin surminkaan ymmärrä päävalmentaja Kari "Nenä" Jalosen valintoja ja valitsematta jättämisiä useammassakaan kategoriassa. Ensinnäkin maalivahtiosastolla Atte Engren? Miksei hän, kun tarjolla olisi ollut KHL-mestari Mikko Koskinen? Juuse Saros on tulevana huippumolarina ihan ymmärrettävä valinta, mutta Engreniä en ymmärrä mitenkään...Tietysti jos Pekka Rinne nyt NHL-kauden hänen osaltaan päätyttyä päättää tulla kisoihin, niin lopulta se kolmosmolari nyt voi olla melkein kuka vaan. Samaten puolustusosastolla Rasmus Ristolaisen putoaminen on yllätys ja ihmetyttää. Mitä sellaista kolmikko Atte Ohtamaa, Topi Jaakola, Tuukka Mäntylä muka tarjoaa, ettei NHL-puolustaja ja siellä ihan tehokkaastikin esiintynyt Ristolainen mahdu mukaan? Ristolainen on kuitenkin kovassa paikassa keitetty, nuorten MM-finaalin ratkaisija ja isossa roolissa NHL:ssä pelannut. Lisäksi hänellä on hyvä laukaus ja rightin kätisyys, joille olisi ollut käyttöä ylivoimalla, kun Juuso Hietanen on tällä hetkellä ainoa rightin pakki. Näistä ylivoimapeluutuksista puhuttiin ja niitä ihmeteltiin jo Jukka Jalosen aikana ja edelleen niitä saa ihmetellä. Ei ymmärrä, ei...

Kun siirrytään hyökkäysosastoon, niin päästään katsomaan pitkää litaniaa nimiä, jotka ovat mukana ns. "vanhoilla näytöillä" tai saunakaveristatuksella. Mitään muuta selitystä en ymmärrä, kun katson nimiä Janne Pesonen, Harri Pesonen, Jukka-Pekka Hytönen, Ossi Louhivaara...Ja kun sivuun jätettiin kahden viime vuoden Liigan maalikuningas Ossi Palola, joka osoitti jo viime vuonna pärjäävänsä MM-tasolla. Hänen hyvälle laukauselleen kun olisi ollut varmasti käyttöä. Pekka Jormakka menee osittain samaan ihmettelykatergoriaan, että miksi ei ole mukana. Kun Suomen hyökkääjiä katsoo, niin taitovaje ja maalintekijöiden vähyys iskee väkisinkin päin naamaa. Toki mukana ovat Aleksander Barkov jr, Jussi Jokinen, Juhamatti Aaltonen, Jarkko Immonen, Petri Kontiola, mutta ohut tuo maalintekijäkaarti on silti. Joonas Donskoi on täysin katsomaton kortti ja menneiltä vuosilta on näyttöä, etteivät Liigaa Kärpissä "dominoineet" pelaajat ole kovin hyvin MM-jäillä pärjänneet. Loput hyökkääjistä ovat Leo Komarovin, Teemu Hartikaisen, Antti Pihlströmin ja Tuomo Ruudun tapaisia hämmentäjiä ja koohottajia, joiden varaan ei juuri voi hyökkäystehoja laskea. Kun kaikki leimatut pelaajat eivät kuitenkaan mahdu kerralla kokoonpanoon, niin olisi ollut parljon järkevämpää ottaa Palolan tapaisia vaarallisempia hyökkääjiä vaikka edes varalle mukaan. Nyt joukkueessa on kolme kentällistä 3-4 kentän hämmentäjiä, joka on määrällisesti liikaa. Toisaalta tuo Liigassa hyvää tulosta tehneiden pelaajia ulos jättäminen tuntuu olevan enemmän tapa kuin poikkeus: Viime keväänä huippukauden Liigassa pelannut ja henkilökohtaisia palkintoja sen vuoksi saanut Michael Keränen jätettiin myös ulos...

Nyt kun nuo kauhukuvat maalinteon vaikeudesta on saatu maalattua tuohon ylemmäs ja "väärät valinnat" listattua, niin lukijoille ehkä selviääkin se, miksi saatan olla kisojen aikana valmis "hylkäämään Leijonat" ja keksimään vapaa-ajalleni muuta tekemistä. Jos tuo maalinteon vaikeus konkretisoituu ja Leijonien pelistä tulee taas kerran sitä "selviytymistaistelua", joka nojaa päällään seisovaan veskariin, niin itse en ainakaan kovin montaa sellaista ottelua jaksa katsella. Varsinkin, kun tarjolla on muutakin urheilua. Valitettavasti tuota Leijonamiehistöä katsoessa päällimmäinen ajatus ja tulosodotus on se, että alkulohkosta otetaan se sija 3-4, jonka jälkeen toisesta lohkosta tulee "kuoleman ottelussa" vastaan Kanada tai Ruotsi, joka tietää kotimatkaa sen ottelun jälkeen ja loppusijoitusta sijalle 5-8. Toki kun kyseessä on yksi ottelu, voi "altavastaajakin" yllättää vaikka miten positiivisesti. Vaikka niin kävisikin ja Suomi selvittäisi tiensä mitaleille, tai vaikka ihan MM-kultaan asti, niin en tule siinä kohtaa todellakaan huutelemaan "mitäs minä sanoin" ja sillä tavoin "kääntämään takkiani" ja väittämään, että olisin muka uskonut mestaruuteen koko ajan. Tuskin tulen mahdollista mitalia taikka mestaruutta edes sen kummemmin juhlimaan. Päinvastoin, minulle tulisi varmaan vain huono olo siitä "torilla tapaamisesta" ja koko Suomen pysähtymisestä. Minulle tuli paha olo siitä jo keväällä 2011 ja sen jälkeen "lätkä-ähky" on vain muuttunut pahemmaksi ja pahemmaksi koko ajan.

Kyllähän noita kisoja katselee ihan mielellään, mutta ei minulla henkilökohtaisesti ole mitään sen suurempaa "kisakiimaa" tai vastaavaa. Olen jo muutaman vuoden katsellut Leijonien MM-otteluita käytännössä täysin neutraalisti, lopulta ottelun lopputulos ei ole niinkään vaikuttanut, vaan enemmänkin otteet kentällä ja kuinka hyvin Leijonat ovat pelanneet. Sama neutraalius jatkunee tänäkin keväänä.