Bayern on historiansa kautta eteläisen Saksan ja melkeinpä koko Saksan ylpeys. Sitä rakastetaan ja joissain piireissä sitä vihataan, mutta menestynyt se on. Viime vuosien perusteella voisi sanoa, että se on jopa liian menestynyt. Organisaatio on vienyt viimeiset Saksan Bundesliigan mestaruudet niin pitkältä ajalta, etten kirjoitushetkellä jaksanut edes tarkistaa tarkkaa lukumäärää. Bundesliigan kilpailullisuus on rapistunut viimeisen noin viiden vuoden aikana rajusti, kun käytännössä jo ennen kauden alkua tiedetään, mille organisaatiolle lopulta mestaruudesta jaettava "salaattilautanen" seuraavana toukokuuna annetaan. Ilkeästi sanottuna Saksan Bundesliiga on muuttunut samanlaiseksi kuin Skotlannin Valioliiga. Kyseessä on ns. "yhden joukkueen liiga", jossa kilpailullisuus ja jännitys on rapistunut. Se vaikuttaa niin liigan sisäisesti kuin myös saksalaisjoukkueiden euromenestyksellisesti.
Bayernin voidaan sanoa olevan tähän suurin yksittäinen syyllinen. Tarkemmin sanottuna syypää on Bayernin pelaajapolitiikka siirtomarkkinoilla. Tällä vuosikymmenellä organisaatiosta on tullut ns. "ryöstökalastaja" tai melkeinpä joissain tapauksissa jopa "täysi ryöstäjä" tai suoranainen "rosvo". Bayern ottaa tai ostaa haluamansa pelaajat muista Saksan kärkipään organisaatioista, joka rapauttaa rankasti liigan kilpailullisuutta ja laskee liigan yleistä tasoa. Tuorein nimi spekulaatioissa on Schalken ja Saksan maajoukkueen keskikenttätähti Leon Goretzka, jota ollaan viemässä näillä puheilla viimeistään kesällä Bayernin riveihin. Käsittääkseni pelaajan sopimus on kesällä katkolla, joten hän siirtyisi silloin Müncheniin ilmaiseksi ns. Bosman-siirtona. Käytännössä Bayern siis "ryöstäisi" yhdeltä isoimmista kilpailijoistaan pelaajan ilmaiseksi. Goretzkasta tulisi yksi lisänimi pelaajalistalle, jolla on jo sellaisia isoja tähtiä kuin Robert Lewandowski, Mario Götze, Mats Hummels, Manuel Neuer, Joshua Kimmich ja niin edelleen. Käytännössä joka kesä Bayern on ostanut tai ryöstänyt vähintään yhden pelaajan muista Saksan kärkipään seuroista itselleen ja hiljalleen rapauttanut Saksan Bundesliigan tasoa. Rapautuminen on nähtävissä myös monen saksalaisjoukkueen heikkoina otteina europeleissä, niin UCL:n kuin myös UEL:n puolella.
Toki pelaajien täytyy itse haluta Bayerniin, eikä sinne ketään väkisin pakoteta. Toki pelaajat haluavat pelata Saksan suurimmassa ja "parhaassa" organisaatiossa ja taistella joka vuosi euromenestyksestä. Pitkässä juoksussa yllä mainittu politiikka ja toiminta ikävästi vaan heikentää yleistä tasoa. Tästä aiheutuu se, että Bayern ei enää joudu "tosissaan" pelaamaan omassa liigassaan saavuttaakseen jokakeväisen mestaruuden, joka tulee melkein itsestään. Tämä näyttäisi "turruttavan" pelaajia ja sitten kun keväällä tulevatkin eteen ne kovemmat europelit, joissa kohdataan muiden maiden ehdotonta huippua, ei joukkueen peli enää näytäkään niin hyvältä, eikä voittoja enää tule. Monta vuotta peräkkäin joukkue on syystä tai toisesta saanut selkäänsä lähinnä espanjalaisilta joukkueilta ja esim. Juventustakin vastaan sillä on ollut vaikeaa. Väkisin hiipii mieleen, että "helpolla" tulleet voitot kotimaassa ovat turruttaneet pelaajat, eivätkä he enää sitten saakaan itsestään parhaita suorituksia irti, kun se "tosipaikka" tuleekin eteen. Vähän samaa oli nähtävissä myös Saksan maajoukkueella 2016 kesällä EM-kisoissa. Toinen syy voi olla myös "pelituntuman puute": Saksassa pelataan muutenkin "vain" 34 kierrosta kaudessa ja lisäksi on pitkä joulutauko. Tähän kun lisätään se, että Bayernilla on paljon kovia nimiä listoillaan, niin kaikkien pitäminen peliajallisesti tyytyväisinä ja hyvässä pelituntumassa voi olla yllättävänkin vaikeaa.
Bayernin toiminnan aiheuttama rapautuminen on hyvin selvästi nähtävissä, kun katsotaan esimerkiksi meneillään olevaa kautta, joka on nyt Saksassa puolivälissä. Bayernilla oli sen omalle tasolleen suhteutettuna heikko syksy: Se vaihtoi epätyypillisesti valmentajansa Carlo Ancelottista Jupp Heynckesiin kesken syksyn. Joukkue kärsi tappioita niin omassa liigassaan kuin europeleissä. Jälkimmäisissä selkään tuli rumasti juurikin tällaisessa "kovassa pelissä" PSGtä vastaan. Näistä heikoista otteista huolimatta Bayern johtaa nyt Bundesliigaa 13 pisteellä! Itselleen heikon syksyn jälkeen Bayernilla on 13 pisteen johto! Lisäksi on hyvä muistuttaa, että nykyinen valmentaja Heynckess oli ennen tätä "hätätilapestiään" kirjaimellisesti eläkkeellä jalkapallovalmennuksesta useamman vuoden! Sieltä vaan eläkkeeltä takaisin hommiin ja rapautuneessa Saksan liigassa parissa kuukaudessa tuollaiseen johtoon. Toki on hyvä muistaa, että muillakin joukkueilla on ollut ongelmia, etupäässä Dortmundilla asiat ovat hyvinkin sekaisin. Tästä huolimatta heikosti syksyllä pelanneen Bayernin johto on liigan kilpailullisuutta ja yleistä tasoa ajatellen hälyyttävän suuri.
Bayernin politiikassa on sinällään sellainen hyväkin puoli, ettei seura ole lähtenyt siirtomarkkinoilla polttamaan käsittämättömiä määriä rahaa, kuten Valioliigassa ja Espanjan kärkipään seuroissa on viime vuosina tapahtunut suurenevassa määrin. Bayernin kulurakenne on varmasti terveellä pohjalla. Ikävästi vaan tämä on aiheuttanut edellä mainitun ongelman ja rapautumisen saksalaiseen jalkapalloon ja sen ylimmälle liigatasolle. Peruskatsojan silmin liiga ei ole enää kovinkaan mielenkiintoinen kilpailullisesta näkökulmasta. Toki Bundesliigan pelejä on edelleen futisfanina mukava katsoa, kun sellaisia sattuu kohdalle, mutta väkisin ensimmäinen mieleen hiipivä ajatus on luokkaa "niin se on se liiga, jossa jo etukäteen tiedetään, että Bayern voittaa", kun tulee puhe Saksan Bundesliigasta.
Uusi vuosi alkoi nyt tällaisella pohdinnalla. Lisäksi tämä on nyt sitten se sadas blogin teksti, eli saatiin nyt tämä merkkipaalu saavutettua. Mitä Saksassa pitäisi tehdä kilpailullisuuden pelauttamiseksi ja rapautumisen korjaamiseksi, tai ainakin hidastamiseksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti